Pitkä syksy: Kukat kukkivat, perhoset lentävät ja vesilinnut viivyttelevät
Vaikka kulunut syksy on ollut lämpimin 50 vuoteen, on sillä ollut vain vähän vaikutusta kasvien ja eläinten talveen valmistumiseen. Kasvit asettautuvat talvilepoon ja linnut lähtevät muutolle pitkälti päivän pituuden mukaan, kerrotaan Suomen ympäristökeskuksesta.
Lämmin syksy on kuitenkin mahdollistanut voimakkaamman jälkikukinnan, nokkosperhosia saattaa nähdä lennossa ja osa vesilinnuista ei vielä ole lähtenyt muutolleen.
– Lämpimän sään ansiosta piharuusun saattaa jatkaa kukkimistaan ja peltosaunioita näkee kukassa tienpientareilla. Myös alkukesällä kukkivia koiranputkea, mesiangervoa ja metsäkurjenpolvea saattaa nähdä kukassa, mikä onkin jo epätavallisempaa, kasvitutkija Terhi Ryttäri sanoo.
Syksyinen jälkikukinta on normaali ilmiö monella kasvilla. Yleensä syyskukinnasta ei kuitenkaan synny siemeniä.
Kasvit asettuvat talvilepoon pitkälti päivän pituuden mukaan. Näin toimivat myös puut, jotka parhaillaan ovat asettautumassa lepotilaan lämpimistä keleistä huolimatta. Sen sijaan katulamppujen voimakkaassa valossa lepoon asettuminen voi viivästyä.
Kasveilla talven olosuhteet ovat syksyä kriittisemmät. Lumeton talvi voimakkaine lämpötilavaihteluineen on kasvien selviämisen kannalta haastavinta. Kovatkaan pakkaset eivät haittaa talvehtimista, jos lumipeite suojaa.
Vasta useampi peräkkäinen pakkasyö saa hyönteiset asettumaan aloilleen, kertoo hyönteistutkija Ilpo Mannerkoski kertoo.
– Hyönteiset ovat hyvin sopeutuneita lauhoihin syksyihin. Hirvikärpäset jatkavat liikkumista niin kauan kuin sää pysyy lämpimänä. Joitakin yöperhosia sekä amiraalia, suruvaippaa ja nokkosperhosta on myös mahdollista nähdä lennossa. Eräät hyttyset voivat olla aktiivisia läpi talven, mutta ne eivät ole pistäviä lajeja.
Mannerkoski kertoo hyönteisten joukossa olevan paljon lajeja, jotka talvehtivat karikkeen seassa. Niiden talvehtimisen aloitus voi vaikeutua kosteassa ja märässä maaperässä, mutta sillä ei ole juurikaan vaikutusta ensi kesän hyönteistilanteeseen.
Osa vesilinnuista ei vielä ole lähtenyt muutolle, vaan ne ovat jääneet sisävesiin aina Lappia myöten. Viimeistään vesien jäätyminen pakottaa nekin lähtemään. Useimpien lintulajien syysmuutto on kulkenut aikataulussaan. Muutolle lähtöön vaikuttaa enemmän valon määrän vähentyminen kuin lämpötilan kehitys, kertoo lintututkija Pekka Rusanen.
Yksittäisiä viivyttelijöitä havaitaan joka syksy, ja viime päivinä muun muassa haarapääskyjä on nähty Etelä-Suomessa. Myös yksittäisiä kurkia sekä meri- ja lyhytnokkahanhia on havaittu eri puolilla Suomea, ja etelärannikolla käyskentelee yhä muutamia satoja valkoposkihanhia.
