Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Helsinkiläisperhe tuli Lauttasaaresta Luutsaareen vetämään henkeä arjen kiireestä ja paimentamaan lampaita – ”Voit tehdä mitä huvittaa, tai sitten olla tekemättä”

– Tätä kutsutaan lampaaksi. Se on tosi pehmeä, koske vaan, kehottaa Mio , 2 vuotta, pian kolme. Söpö, Täplä, Rapsu, Pai, Pam ja muut Mion ja hänen vanhempansa Leo Nylanderin ja Meri Pallasmaa-Nylanderin nimeämät lampaat ovat kesyyntyneet nopeasti. Joukosta löytyy myös Paisti-niminen pässi, mutta ei ole aivan selvää, mille eläimelle kyseinen nimi kuuluu. Mio vain totesi vanhemmilleen eräänä päivänä, että josko joku laiduntavista lampaista olisi kuitenkin Paisti. Lampaiden takia hakemus vetämään Kolmehenkinen perhe kuuli kavereiltaan, että Suomen kansallispuistoihin on mahdollista päästä viikoksi kaitsemaan lampaita. Ystävien hehkutus riitti, ja perhe laittoi muutaman hakemuksen vetämään. Onneksi tärppäsi. – Meillä kävi todellinen tuuri. Menen ensi viikolla takaisin töihin hoitovapaaltani. Mieletön mäihä, riippuvuuspsykiatrina HUS:lla työskentelevä Paallasmaa-Nylander kertoo. Leo Nylander on hammaslääkäriyrittäjä, joten hän voi suunnitella omat aikataulunsa joustavammin, mutta työt veivät silti pari ensimmäistä päivää lammaspaimenviikosta. Onneksi ystäväpiiristä löytyi innokkaita tuuraajia, jotka pitivät eläimistä huolta ensimmäiset hetket, ennen kuin Helsingin Lauttasaaressa asuva perhe pääsi irtautumaan kaupungin hälinästä. – Meillä on mennyt todella hyvin. Sää voisi olla parempi, mutta lampaat ovat ihania. Niiden takia me tänne halusimme, sanoo perheen kovimmaksi eläinrakkaaksi nimetty Meri-äiti. Rapsutuksia monta tuntia päivässä Kansallispuiston perinnemaisemaa ylläpitävät Lampaat tuodaan Luutsaareen muualta, eivätkä ne ole tottuneet vieraisiin ihmisiin. Nylander sanoo, että aluksi eläimet juoksivat karkuun, mutta ruoka auttoi lähentymisessä. Nyt nuoret pässit juoksevat heti paikalle hakemaan rapsutuksia, kun joku paimenista astelee pihalle. Laumassa on muutama arempi yksilö, mutta suurin osa hakeutuu ihmisen seuraan hellittäväksi. Meri-äiti nauraa, että kädet likaantuvat paimenhommissa, kun sormia upottaa lampaiden turkkiin monta tuntia päivässä. Yli 11 000 paimenhakemusta Lammaspaimenviikot ovat suosittuja. Siitä kertoo hakemusten määrä. Esimerkiksi Isojärven Luutsaaren haki tänä vuonna 768 paimeneksi haluavaa. Yhteensä Metsähallituksen 174 paimenviikolle 14 eri kohteeseen tuli yli 11 600 hakemusta. Helsinkiläisperhe ymmärtää hyvin, miksi hakemuksia tulee niin paljon. – Täällä ei ole muita velvoitteita kuin lampaiden hoito. Voit tehdä mitä huvittaa, tai sitten olla tekemättä. En edes tiedä, mitä kello on nyt, Pallasmaa-Nylander toteaa. – Lammaspaimenviikolla pääsee irti hektisestä elämästä. Arki on monesti suorituskyvyn ja tehokkuuden maksimointia. Täällä voi vetää henkeä, perheen isä lisää. Heille ulkovessa ja vedenkanto on tuttua myös omalta mökiltä, mutta silti kansallispuiston maisemat ovat tehneet syvän vaikutuksen. – Olemme kierrelleet aluetta jonkun verran, mutta lampaiden kanssa menee yllättävästi aikaa. Olen tutkinut tilan eri rakennuksia ja niistä löytyviä vanhoja työkaluja. Historia kiehtoo. On kiva miettiä, millaista tekeminen on ollut ennen, perheen isä kuvailee. Perhe on myös saanut olla hyvin omassa rauhassa, sillä puhelinyhteydet eivät ole parhaat mahdolliset. Tämä ei harmittanut kuin hetken: jääkiekon MM-finaali ja Formula 1 -kilpailut näkyivät vain pätkittäin. – Viikko kuluu nopeasti. Olemme kotiutuneet paremmin koko ajan. Puhetta on ollut, että haemme ehdottomasti uudelleen.