Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Heikki Häiväoja oli luomisvoimainen kuvanveistäjä – ”Hän ei ajatellut olevansa suuri taiteilija, vaan käsityöläinen”

Viime viikonloppuna kuollut jämsäläislähtöinen kuvanveistäjä ja mitalitaiteilija Heikki Häiväoja oli vuosikymmenien ajan luomisvoimainen taiteen tekijä. Jämsän kaupungin entinen kulttuuritoimenjohtaja Ritva Hellsten luonnehtii Alhojärveltä kotoisin olevaa taiteilijaa valtakunnallisesti merkittäväksi ja arvostetuksi taiteilijaksi. – Jämsän seutukunnalla kaikki eivät ehkä ole edes huomanneet kuinka paljon hän teki tilaustöitä. Monella pääkaupunkiseudun hautausmaallakin on hänen teoksiaan. 1970-luvulle tultaessa Häiväoja siirtyi yhä enemmän tilaustöiden tekijäksi. Hänen käsissään syntyi niin monumentteja, hautamuistomerkkejä, rahoja, mitaleita kuin muotokuviakin. Häiväoja on suunnitellut esimerkiksi yli 50 hautamuistomerkkiä ja satakunta mitalia. Suomalaisille hän on tuttu erityisesti vuonna 1963 suunnittelemastaan markan kolikosta ja vuodelta 1972 olevasta viiden markan kolikosta. Myös Suomen itsenäisyyden 1950- ja 60-vuotisjuhlarahat sekä presidentti J.K. Paasikiven ja presidentti Kekkosen juhlarahat olivat hänen tekemiään. Jämsässä hänen teoksiaan voi ihastella vanhan lukion luona paperipatruuna Juuso Waldenin muistomerkillä sekä Rauhan ja sovinnon muistomerkillä Jämsän kirkonmäellä. Lisäksi Kivipankin portaikossa on hänen tekemänsä graniittiveistos. Myös Jämsä-mitali on Häiväojan suunnittelema. 90-vuotiaana menehtynyt taiteilija on palkittu muun muassa Pro Finlandialla vuonna 1982 ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkillä vuonna 1996. – Saamiensa tunnustusten takia hän vilahteli aina silloin tällöin presidentin itsenäisyyspäivän juhlissakin, Hellsten kertoo. Vaatimaton kansanmies Alhojärveltä vaatimattomista oloista lähtöisin oleva Häiväoja eli pääkaupunkiseudulla ja oma ateljee hänellä oli Vantaalla. Siitä huolimatta hän vietti kesiään lapsuudenmaisemissaan. Hän muisti aina olevansa Alhojärven poikia. – Maine ei noussut Häiväojalle hattuun, vaan hän oli hillitty ja hallittu luonne. Työt puhuivat hänen puolestaan. Häiväoja ei ajatellut olevansa suuri taiteilija, vaan piti itseään käsityöläisenä ja kivityöntekijänä. Hän säilyi kansanmiehenä loppuun saakka. Hellstenin mielestä Häiväojasta jäi hieno muisto. – Usein luovia taiteilijoita pidetään itsekkäinä, mutta Häiväoja oli toisenlainen. Hän oli aina auttamassa muita ja kannustamassa. Hän otti muita taiteilijoita siipiensä suojaan. Se oli hänessä hieno piirre. Paras tapa muistaa taiteilijaa Jos Jämsän kaupunki haluaisi muistaa oman kylän edesmennyttä taiteilijaa, onnistuisi se Hellstenin mielestä parhaiten kunnostamalla Juuso Waldenin töhrityn muistomerkin. – Ränsistyneen kirjastorakennuksen vieressä olevan teoksen ehostaminen olisi paikallaan. Harmittavaa on, että muistomerkki sijaitsee niin pimeässä mutkassa, että sen vahtiminen on loputon työmaa.