Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Taito johtaa ihmisiä – ”Suomessa riittää kiitokseksi se, että ei moitita”

Johtajuus on taito saada tavoitteet toteutetuiksi muiden ihmisten avulla. Enää ei ole varmaa, että kun Herra antaa viran, hän antaisi myös kyvyn hoitaa sitä. Johtamisen tiedetään olevan erittäin vaikeaa niille, jotka osaavat johtaa ja helppoa niille, jotka eivät sitä osaa. Organisaatio ei ole vain johtajan pöytälaatikossa, vaikka hän niin luuleekin. Se on alaisten mielikuvissa, heidän mieltämisprosesseissaan. Johtajat pelaavat usein vain organisaation jäävuoren näkyvillä osilla, tietämättöminä niistä vaikutusketjuista, joita toimenpiteet synnyttävät. Ihmiset eivät rakasta työtä, vaan mielihyvää. Jos johtoryhmällä on se käsitys, että yhteisön parhaat aivot ovat johtoryhmässä, se johtaa luotisuoraan henkilöstön väheksymiseen ja negatiiviseen syöksykierteeseen. Oikean todellisuuden hahmottaminen ei ole vain tiedon varassa. Siihen tarvitaan myös tunne, arvot ja asenteet. Miltei kaikki palkansaajat pitävät velvollisuutenaan tehdä työnsä hyvin. Johtamisen järjestys oli ennen alaisten kannalta: 1. tehdä, 2. tietää, 3. ymmärtää. Nykyään se on 1. tietää, 2. ymmärtää, 3. tehdä. Tiedosta on ylitarjontaa, mutta ymmärryksestä huutava puute, sillä johtopäätökset ratkaisevat, tieto ei. Johtajan täytyy kestää se, että alaiset noteeraavat esimiehensä vain, jos hänestä on hyötyä alaisten tavoitteiden toteutumisessa. Käskemällä johdetaan nykyisin vain robotteja. Ihmiselle ovat tärkeitä hänen mielensä sisäiset liikkeet. Vain tunne on hänelle totta. Hierarkkisinta johtaminen on puolustusvoimissa ja hoitoalalla, mutta vain hoitoalalta hakeudutaan pois huonon johtamisen takia. Ehkä sen takia, että siellä odotetaan johtamisen olevan sairaan hyvää! Valta saadaan nykyään alhaalta, jos saadaan, ei ylhäältä. Joka saa tyydytyksensä vallasta ja siitä, että on itse etuoikeutettu, on jo pudonnut kyydistä. Valta patoaa, ehkäisee ja uhkaa. Johtaminen ohjaa, kanavoi ja vapauttaa. On tyhmää erottaa suunnitteleminen ja toteuttaminen toisistaan. Vanha kansanviisaus sanoo: Kyky miehessä maksaa – karva ketunnahassa. Valta ei useinkaan kuuntele, valta puhuu. Mutta johtajan on vaarallista tulla vain ”avaamaan” henkilöstölle tarkoitettuja tilaisuuksia, kehua asioita tärkeiksi ja sitten itse poistua käsittelemästä tärkeitä asioita. Hyvällä johtajalla on kaksi ominaisuutta: Hän tietää, minne on menossa ja saa muut mukaansa. On vaarallista, jos johtajan jalat ovat tukevasti menneisyyden betonissa ja vanhojen uskomusten kahleissa. Mutta uutta voi syntyä vain uusista yhdisteistä. Niihin emme kykene, jos vanhat mielen kuvat ovat ylipääsemättömiä. Suomessa riittää kiitokseksi se, että ei moitita. Esimiehet ajattelevat, että alaisen tehtävä on tehdä työnsä oivallisesti ja kun sitten näin tapahtuu, mitä siitä kiittämään, hänhän teki vain minimin. Tällöin johtajuuden inhimillinen sisältö on kuin seisova vesi, josta johtajan on helppo nähdä oma kuvansa. Jokainen johtaa aina esimerkillään, halusi hän sitä tai ei. Hyvä esimerkki olisi, että esimies tekee enemmän kuin hänen velvollisuutensa olisi, vaatii itselleen vähemmän kuin hänen oikeutensa olisi, on luotettava, pitää sanansa, ei puhu pahaa poissaolevista ja on vaativa, jotta alaiset voivat kehittyä hänen johdossaan. Johtajuuden kantava periaate siis on: Esimiehen on luotava alaiselleen onnistumisen edellytykset. Se merkitsee, että alaiselle syntyy tunne kuulumisesta erityisryhmään, tunne, että hänet on hyvin valmennettu tehtäviinsä ja tunne molemminpuolisesta luottamuksesta.