Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Sakemanni on dominoiva, whippet äärimmäisen ihmisrakas, sekarotuinen epävarma - suomalaistutkijat julkistivat alustavia tuloksia koirarotujen persoonallisuuksista

Professori Hannes Lohen johtama tutkimusryhmä on joulukuun alusta lähtien kerännyt koiranomistajilta tietoja koirien persoonallisuus- ja käyttäytymiskyselyyn. Aineiston keruussa ollaan nyt niin pitkällä, että helmi-maaliskuussa tutkimusryhmä julkaisi alustavia tuloksia Koirien geenitutkimus -Facebook-sivuilla. Sivuilla kerrotaan, että tutkimusryhmän tavoitteena on luoda maailman suurin koirien käyttäytymisaineisto. – Tavoitteenamme on kerätä mahdollisimman laaja, jopa 100 000 koiran kyselyaineisto Suomesta ja Suomen ulkopuolelta, kertovat molekyylibiologian professori Hannes Lohi ja käyttäytymisekologi Milla Salonen Helsingin yliopistosta. – Aineiston keräämisen jälkeen vertaamme käyttäytymispiirteitä koirarotujen välillä, tutkimme käyttäytymiseen vaikuttavia ympäristötekijöitä ja keräämme verinäytteitä aineenvaihdunta- ja geneettiseen tutkimukseen. Tuloksissa kuvataan, miten eri koirarodut erottuvat toisistaan seitsemän eri persoonallisuuden piirteen suhteen. Kyseiset persoonallisuuden piirteet ovat energisyys, dominoivuus, koirasosiaalisuus, ihmissosiaalisuus, määrätietoisuus, keskittyminen/tasaisuus sekä epävarmuus. Alustaviin tuloksiin on otettu koirarodut, joilla vastausten määrä ylitti 50 ennen tulosten analysointia. Mukana olevat koirarodut ovat: australianpaimenkoira, bordercollie, borderterrieri, espanjanvesikoira, jackrussellinterrieri, kultainennoutaja, kääpiöpinseri, kääpiösnautseri, labradorinnoutaja, lapinporokoira, novascotiannoutaja, pitkäkarvainen collie, rhodesiankoira, saksanpaimenkoira, sekarotuinen, shetlanninlammaskoira, sileäkarvainen collie, suomenlapinkoira, venäjänvinttikoira ja whippet. Analyysit eivät anna vielä tarkkaa kuvaa roduista Lohen tutkimusryhmän alustavat tulokset herättivät vilkasta keskustelua sekä niin kiinnostusta, yllättyneisyyttä, epäuskoa kuin epäilyäkin. Lisäksi ne poikivat suuren määrän lisäkysymyksiä. Noukimme niistä muutamia tutkimusryhmän johtajan, professori Hannes Lohen sekä käyttäytymisekologi Milla Salosen vastattaviksi. Vertailussa on mukana 20 koirarotua. Minkälaisia aukkoja siinä tältä pohjalta on? – Vastauksia toivotaan lisää kaikenrotuisista koirista. Toivottavasti kaikki 300 rotua lähtevät mukaan. – Alustavat analyysit on tehty todella pienillä aineistoilla, eivätkä anna vielä tarkkaa kuvaa roduista, vaikka eroja alkaakin hahmottua. Haluamme näyttää alustaviakin tuloksia osallistujille, jotta yhteinen tavoitteemme konkretisoituu ja motivoi vastaamaan. Facebook-sivuilla tutkimus on saanut kritiikkiä siitä, että tulokset perustuvat koiranomistajien subjektiivisiin kokemuksiin ja että tutkimus ei sikäli ole objektiivinen. Mitä tällaiseen kritiikkiin vastaatte? – Kyselyihin liittyy aina subjektiivisuutta. Sitä pyritään kuitenkin vähentämään erilaisilla kysymyksen asetteluilla. Esimerkiksi sen sijaan, että kysymme suoraan, onko koira mielestäsi arka, kysymme, miten se reagoi eri tilanteissa, ja tutkijat päättävät tuloksen. – Kun saamme kerättyä riittävästi vastauksia, varmistamme kyselyn luotettavuuden käyttäytymistesteillä. Toistaiseksi lähes kaikki eläinten käyttäytymiseen kehitetyt kyselyt ovat osoittautuneet luotettaviksi ja kyselyvastaukset ovat olleet vahvasti yhteydessä eläimen käyttäytymiseen. Miten arvioisitte, ovatko koirarodut niputettavissa sen mukaan, mihin tehtäviin ne on alun perin jalostettu? – Tämä on mielenkiintoinen kysymys ja yksi niistä asioista, joita haluamme tutkia. Todennäköisesti samaan tehtävään jalostettujen koirien käyttäytymisessä on monia samanlaisia piirteitä. Alustavien tutkimusten mukaan lähisukua olevat rodut voivat persoonallisuuden piirteiltään olla aika erilaisia. Esimerkiksi pitkäkarvainen collie on huomattavasti keskittyväisempi ja tasaisempi kuin sileäkarvainen collie, ja lapinporokoira taas dominoivampi kuin suomenlapinkoira, joka puolestaan sai korkeammat tulokset koirasosiaalisuudessa sekä keskittymisessä ja tasaisuudessa. Miten selittäisitte sen, että lähisukua olevat rodut ovat persoonallisuuden piirteiltään niin erilaiset? – Pitkäkarvainen collie on sileäkarvaista yleisempi, joten todennäköisesti sitä pidetään enemmän seurakoirana kuin harrastuskoiraksi miellettyä sileäkarvaista collieta. Vastaavasti lapinporokoirat ovat useammin työkoiria kuin suomenlapinkoirat. – Tämä ero nykyisessä käyttötarkoituksessa vaikuttaa siihen, mitä ominaisuuksia pidetään toivottavina. Toisaalta yleisissä roduissa on todennäköisesti myös enemmän vaihtelua luonteessa kuin harvinaisemmissa roduissa. Jotkut koiranomistajat voivat olla sitä mieltä, ettei tuloksenne tietystä rodusta kuvasta heidän omaa koiraansa. Minkälaista hajontaa yhden koirarodun sisällä on persoonallisuuden piirteissä? – Hajonta rotujen sisällä on runsasta. Jokaisesta rodusta löytyy jokaisessa piirteessä kumpaakin ääripäätä. Rotujen välillä vaihtelee piirteiden jakauma, eli se, mihin suurin osa yksilöistä sijoittuu. Tämä vaihtelu kuuluu persoonallisuuden määritelmään, sillä persoonallisuus itsessään on yksilöiden välistä vaihtelua, jota ei voida selittää pelkästään yksilön muilla ominaisuuksilla (kuten esimerkiksi ikä, sukupuoli ja rotu). Laaja aineisto antaa kyllä hyvän kuvan rotujen välisistä eroista, joten toivotaan, että tähän osallistutaan ahkerasti. Myös sekarotuiset ovat tutkimuksessa omana ryhmänään, vaikka oletettavasti ryhmä on hyvin epäyhtenäinen ja koostuu eri rotutaustoista olevista koirista. Alustavissa tuloksissa sekarotuisilla on korkeat tulokset epävarmuudessa, melko korkeat dominoivuudessakin ja suht matalat keskittymisessä ja tasaisuudessa. Miksi sekarotuiset on otettu mukaan omaksi ryhmäkseen? Voiko sekarotuisten tuloksista vetää jo joitakin johtopäätöksiä? – Monien sekarotuisten rotutausta ei ole tiedossa (tai tieto on virheellistä), joten niitä ei voi tutkia tiettyjen rotujen edustajina. Sekarotuisten tulokset johtuvat todennäköisesti niiden ympäristöllisestä taustasta, sillä sekarotuisten joukossa on paljon rescue-koiria ja koiria, jotka ovat kasvaneet epämääräisissä olosuhteissa. – Kyselyssä on paljon kysymyksiä koiran historiasta ja kasvatusolosuhteista, joten voimme analysointivaiheessa verrata rescue-koiria muihin sekarotuisiin ja toivottavasti ymmärtää paremmin sekarotuisten tuloksia. Koirien käyttäytymiskysely on toteutettu interaktiiviselle alustalle, jolloin vastaajan on mahdollista saada tuloksista raportti välittömästi. Maaliskuun puolivälissä tutkimusryhmä ilmoitti, että on käynnistänyt vastaavanlaisen persoonallisuus- ja käyttäytymiskartoituksen myös kissoille. Alustavat tutkimustulokset ovat nähtävillä kokonaisuudessaan Koirien geenitutkimus -Facebook-sivuilla. Lähteitä: Koirien geenitutkimus (Helsingin yliopisto), Kennelliiton ylläpitämä Hankikoira.fi