Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Norolan tilan Rosita on tiettävästi ensimmäinen lehmä, joka on rikkonut satatonnarin rajapyykin Hassin kylällä: ”Rosita on superyksilö”

Veli-Matti Salonen kaataa mukeihin maitoa ja jakaa niitä ympäri Norolan tilan pihaa levittäytyneille vieraille – eikä aikaakaan, kun maitomukit nousevat kohti taivasta juhlan merkiksi. Juhlaan onkin aihetta, sillä Norolan lypsytilalla on saatu tilan, ja isäntäväen tietojen mukaan, koko Hassin kylän historian ensimmäinen satatonnari, eli 100 000 kiloa maitoa tuottanut lehmä. Rosita, eli sarvipää itse, käyskentelee tarhassa autuaan tietämättömänä omasta saavutuksestaan. Satatonnariksi ei monikaan lypsylehmä nimittäin yllä. Virallisesti Rosita saavutti satatonnarin rajapyykin jo vuoden 2019 lopulla. – Rositan kirjoista puuttuu kuitenkin ensimmäiset 1,5 tuotantovuotta kokonaan, joten raja meni rikki varmasti jo aiemmin, tilan emäntä Ritva Salonen laskeskelee. ”Arvonsa tietävä rouva” Veli-Matti Salosen mukaan lypsylehmä poikii keskimäärin noin 4–7 kertaa ja tuottaa noin 60–70 000 kiloa maitoa elämänsä aikana. Hänen mukaansa lehmien kestävyys on heikentynyt muun muassa jalostuksen seurauksena. Vuonna 2005 syntynyt Rosita on poikinut 12 kertaa, jättäen jälkeensä 10 sonnia ja kaksi lehmää. Parhaana vuonna Rosita on tuottanut maitoa yli 11 500 kiloa. – Rosita on superyksilö. Satatonnariksi yltävän lehmän on oltava hedelmällinen, kestävä ja sillä täytyy olla hyvä ruoansulatuskyky, mutta on mukana varmasti vähän hyvää tuuriakin, tilan isäntä pohtii. Rositan lisäksi tilalla on 14 muuta lypsylehmää. Satatonnari on arvoasteikolla luonnollisesti korkeimmalla. – Rosita on lehmien keskuudessa pomo ja arvonsa tietävä rouva. Meille se on kuitenkin kiltti hoidettava, Ritva kertoo. Salosten tilalle se päätyi vähän sattumalta. Vuonna 2008 Veli-Matti Salonen huomasi, että heillä oli vajausta eläinten määrässä, joten ainakin yksi lehmä oli hankittava lisää. – Soitin Rautiaisen Kyöstille Atrialle ja kysyin olisko hänellä tarjolla minulle hyvää lehmää. Hän tarjosi Rositaa, mutta en olisi millään halunnut ottaa pientä friisiläistä meille. Hän kuitenkin toi sen meille vastusteluistani huolimatta – ja onneksi toi, Veli-Matti naurahtaa muistolleen. Norola on vanha kantatila Norolan tilalta maito on mennyt jo viimeiset 31 vuotta Orimattilaan Ruhan meijerille, joka on Arla Ingmanin yhteistyömeijeri. Meijeri juhlii tänä vuonna 150-vuotista taivalta. –Ennen osuuskunta-ajattelu oli voimissaan, mutta mielestäni nykyisessä markkinataloudessa on parasta myydä sinne, mistä saa parhaan korvauksen. Norolan tila on Hassin kylän viimeinen lypsytila. Veli-Matti ja Ritva ovat olleet tilan ohjaksissa vuosituhannen vaihteesta lähtien. Norola on yksi Hassin vanhoista kantatiloista. Ajan saatossa tilaa on pilkottu pienempiin osiin. – Minun sukuni on isännöinyt tilaa 1920-luvulta lähtien. Me olemme kolmas isäntäpari. Eläimiä Norolassa on kuitenkin tietojemme mukaan pidetty ainakin viimeiset 280 vuotta. Pelkällä maidontuotannolla Saloset eivät elantoaan ansaitse. Veli-Matti kertoo, että tila on monialainen. Hän itse on ollut kotitilallaan virallisesti töissä vuodesta 1985 lähtien. – Vaimoni hoitaa lehmien lypsämisen, minä keskityn pääasiassa puutavaran jatkojalostamiseen ja koneurakointiin.