Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Jämsän kirkko täyttää 90 vuotta – Katso kuvat palossa tuhoutuneesta vanhasta kirkosta ja uuden rakentamisesta

Arkkitehti Johan Engelin suunnittelema Jämsän vanha kirkko rakennettiin aikanaan tarpeeseen: seurakunta oli laaja, ja sitä palvellut vanha puukirkko kävi väestön kasvaessa liian pieneksi. Istumatilaa oli vain 426 hengelle, eikä lehtereillekään mahtunut kuin 168 sanan kuulijaa. Tilanpuutteesta keskusteltiin jo vuoden 1780 pitäjäkokouksessa, mutta varsinaisiin rakennustöihin päästiin vasta 1823. Käyttöön suuri ristikirkko vihittiin 19. joulukuuta 1824. Nyt tilaa löytyi: 186 penkkiin mahtui kaikkiaan 1 674, lehtereille liki 200 ja seisomapaikoille useampi sata henkeä. Kirkkoa korjattiin ja maalattiin useampaankin otteeseen, mutta 1800-luvun lopulla suuri puinen kirkko oli rapistunut jo varsin huonokuntoiseksi. Huolta tuottivat myös paloturvallisuus ja lämmitysongelmat. Kun kirkon 100-vuotisjuhlat alkoivat lähestyä, päätettiin kirkko restauroida sen alkuperäisasua kunnioittaen. Vuosina 1921 ja 1922 toteutetussa remontissa kirkko myös sisustettiin ja somistettiin maalauksin. Arkkitehti Kauno S. Kallio ja taiteilija Urho Lehtinen työskentelivät yhdessä ensimmäistä kertaa juuri Jämsän vanhassa kirkossa, jossa taiteilija toteutti arkkitehdin suunnittelemat koristeelliset yksityiskohdat lopulliseen muotoonsa. Remontti onnistui ilmeisen hyvin, sillä esimerkiksi Maaseudun Sanomat kirjoitti elokuussa 1921, että ”kirkko on rakennettu empiretyyliin vivahtaen vaatimattomasti Helsingin Nikolainkirkkoon, joka myös on Engelin käsialaa. Sekä korjaus- että koristelutöissä on pyritty noudattamaan samaa tyyliä ja onnistuttukin niin, että kirkon sisäosa nyt vaikuttaa tyylillisesti hyvin yhtenäiseltä ja tunnelmallisesti juhlavalta” . Kirkon 100-vuotisjuhlia vietettiin kesäkuun alussa 1924. Vajaa vuosi myöhemmin juhlaan ei enää ollutkaan aihetta. Kohtalokas tulipalo ”Viime sunnuntaina noin kello 3,45 illalla huomattiin Jämsän kirkon syttyneen tuleen. Palo alkoi luoteispuoleisesta katonrajasta. Hyvin luultavasti on tuli saanut alkunsa lämmitysjohtojen pikeytyneen noen palamisesta, joka mahdollisesti on syttynyt palamaan, siten kuumentaen savutorven ja sytyttäen välikaton täytteen. Tuli kirkon katosta levisi sanomattomalla nopeudella. Tuskin oli kahta tuntia kulunut siitä, kun palo huomattiin, niin oli Jämsän kirkko palanut maan tasalle, urkulehterit luhistuneet ja seinät kaatuneet yhteen läjään.” Jämsän Sanomat 30. toukokuuta 1925. Sunnuntaina 24. toukokuuta vuonna 1925 noin kello 16 Seppolassa huomattiin, että kirkon katosta, sakastin puoleisesta päästä nousee savua. Kirkon lämmitykseen käytettiin uuneja, ja palon arveltiinkin päässeen irti savutorvesta lentäneestä kipinästä. Jämsässä ei ollut satanut aikoihin ja rakennus oli kuiva, joten tuli levisi nopeasti. Parissa tunnissa kirkko oli tuhoutunut perustuksiaan myöten. Sammutusväkeä tuli paikalle nopeasti ja paljon, minkä ansiosta kirkosta saatiin pelastetuksi paljon arvokasta tavaraa. Muun muassa alttaritaulu pelastui, kun se leikattiin puukolla irti kehyksistään. Saarnastuolin päällä ollut ristiinnaulittua esittävä puinen veistos oli ollut jo aiemmassa kirkossa, ja sekin saatiin tulelta turvaan. Niin ikään osa kattokruunuista, messukasukoita ja ehtoolliskalusto saatiin turvaan, kuten muun muassa Jämsän ensimmäistä kirkkoa esittäviä lasimaalauksia. Myös kirkon ympäristön rakennukset ja kellotapuli saatiin pelastettua, vaikka se kovaa työtä vaatikin. Uuden suunnittelu heti käyntiin ”Tulkoon muuten mainittua, että kirkon palovakuutus korotettiin vasta tänä vuonna 1,300,000 markasta 2 milj. huolimatta siitä, vaikka kirkkovaltuusto oli korottamispäätöksen tehnyt jo tammikuulla 1924. Ja että sanotun päätöksen johdosta viime syyskesällä kirkkovaltuuston jäsen, pankinjohtaja Nurmiranta oli saanut asiasta asianomaisille useampaan kertaan huomauttaa, ennenkuin korotus tehtiin, joten tämäntapaisista toimista ja tehtävistä olisi hyvä toteuttaa tehdyt päätökset mahdollisimman pian, ettei laiminlyöntien tähden tahallisia onnettomuuksia sattuisi.” Jämsän Sanomat 30. toukokuuta vuonna 1925. Jo paloa seuranneena päivänä kirkkoneuvosto kokoontui pohtimaan tilannetta. Kirkkovaltuusto päätti uuden kirkon rakentamisesta edellisen paikalle kesäkuussa. Uuden kirkon piirustukset päätettiin hankkia kilpailuttamalla kolmen arkkitehdin tekemät luonnokset. Suunnittelun pohjaksi asetettiin tarkat kriteerit, kuten se, että kirkon kustannusarvio saisi päättyä korkeintaan 1 500 000 markkaan. Vahingosta viisastuneena päätettiin myös, että kirkon rakennusaineen tulisi olla tulenkestävää. Suunnittelukilpailuun kutsuttiin professori Armas Lindgren , arkkitehti Kauno S. Kallio ja kun luonnosten jättämisajankohta ei professori Eliel Saariselle sopinut, Alvar Aalto . Perusteellisen ja monivaiheisen harkinnan jälkeen piirustukset päätettiin tilata Kauno S. Kalliolta. Kirkkovaltuusto hyväksyi asian kesäkuussa 1926. Sopimus rakentamisesta tehtiin alimman urakkatarjouksen tehneen rakennusmestari John Malmbergin kanssa. Rakennustyöt alkoivat virallisesti lokakuun alussa vuonna 1927. Uusi kirkko, uusi aika ” Jämsän kirkko vihittiin tarkoitukseensa viime sunnuntaina kaunein ja vaikuttavin juhlamenoin. Seurakuntalaisia oli koolla valtavat, tuhansiin nousevat määrät. Jämsän kirkon vihkiminen toimitettiin Mikkelinpäivänä syysk. 29 pnä. Aluksi veisattua virrestä 177, 1–5 säkeistöt, toimitti kirkon vihkimisen Tampereen hiippakunnan piispa Jaakko Gummerus, avustajanaan kaksitoista pappia. Uusi kirkko tekee koruttomassa kauneudessaan rauhallisen ja siistin vaikutuksen. Kauniin akkunamaalaukset, onnistunut, hillitty sisämaalaus ja yksinkertaiset koristukset panevat toteamaan, että jämsäläisillä on taasen arvokas ja kaunis temppeli, johon voi taas kokoontua viettämään yhteisiä hartaushetkiä Jumalan sanan ääreen.” Jämsän Sanomat 4. lokakuuta 1929. Uuden kirkon lopputarkastus tehtiin syyskuun puolivälissä vuonna 1929, jolloin muutamia viimeistelytöitä oli vielä tekemättä. Kirkon juhlallinen vihkiminen toimitettiin 29. syyskuuta samana vuonna. Kirkosta tuli tornillinen ristikirkko, 1920-luvun klassismia edustava kivikirkko. Se on rakennettu tiilestä, rapattu ja maalattu valkoiseksi. Sen sisälle mahtuu noin 900 henkeä. Kirkko maalattiin uudemman kerran vuonna 1968. Silläkin kertaa kirkon sisävärit valikoi taiteilija Urho Lehtinen. Kalliosta louhittiin lisätilaa kerhohuoneita ja suntion asunnon suurentamista varten vuosina 1976 ja 1977. Suunnitelmat teki arkkitehti Antti Eskelinen . Kesällä vuonna 1994 kirkko saneerattiin ulkoa. Sisäremontti, jonka yhteydessä rakennettiin muun muassa lehterit, valmistui vuonna 1995. Lähde: Jämsän seurakunta.