Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Pelastuslaitosten varallaolojärjestelmä voi mennä uusiksi korvauskiistan myötä –Jämsän VPK:n puheenjohtaja: ”Toivon, ettei siellä haeta nyt mitään pikavoittoja"

Jos Jämsän alueella syttyy esimerkiksi tulipalo arki-iltana tai viikonloppuna, on tehtävälle valmiina lähtemään sopimuspalomiehet. Jämsäläisille sopimuspalomiehille maksetaan varallaoloajasta korvaus, joka on 30 prosenttia tuntipalkasta. Jos hälytys tulee, saavat henkilöt täyden palkan lisineen hälytystehtävän ajalta. Koko järjestelmä on kuitenkin Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikön Risto Helmisen mukaan muutoksen kynnyksellä. – 30 prosentin korvaus on yleisin, mutta joidenkin pelastuslaitosten alueella korvaus voi olla 50 prosenttiakin, Voi olla, että koko varallaolojärjestelmää täytyy muuttaa, Helminen toteaa viitaten Etelä-Karjalassa valloillaan olevaan palkkakiistaan. Korkein oikeus ei myöntänyt tällä viikolla Lappeenrannan kaupungille valituslupaa kiistassa, joka koski sivutoimisten palomiesten palkkaetuja. Asiassa oli kyse siitä, katsotaanko sivutoimisten palomiesten varallaolo täyteen palkkaan oikeuttavaksi työajaksi. Sivutoimisten palomiesten mukaan heille kuuluisi varallaoloajasta täysi palkka 30 prosentin korvauksen sijaan. Itä-Suomen hovioikeus linjasi aiemmin tänä vuonna, että varallaoloaika on työaikaa. Hovioikeuden päätös jää voimaan. Palkkasaatavien käsittely jatkuu seuraavaksi Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa. Jämsän VPK:n puheenjohtajan mielestä päivystys ei ole työtä Helmisen mukaan ilman varallaolojärjestelmää ei kuitenkaan tultaisi toimeen. – Varallaolojärjestelmällä taataan se, että apu saadaan aina paikalle. Voihan se olla, että esimerkiksi korvauksia itse tehtävälle lähtemisestä voitaisiin miettiä uusiksi, pelastuspäällikkö pohtii. Kun hätäkeskus saa hälytyksen viikonloppuna tai arki-iltaisin esimerkiksi tulipalosta, lähtee tehtävälle vähintään varalla olevat sopimushenkilöt. Esimerkiksi Jämsän VPK:n alueella on kolme sopimuspalomiestä valmiina lähtemään vasteajan puitteissa tehtävälle. Muilla alueilla päivystysvuorossa on vähintään yksi henkilö. Jämsässä sopimushenkilöt ovat VPK:n jäseniä. Vasteaika Jämsän VPK:lla on viisi minuuttia, mutta lain puitteissa saa se varallaoloaikana olla maksimissaan 15 minuuttia. Jämsän VPK ei saa ylimääräistä korvausta nopeammasta reagoinnista. Todellisuudessa tehtävälle on useimmiten valmiina lähtemään sellaisiakin VPK:n jäseniä, jotka eivät ole päivystysvalmiudessa. – Mielestäni 30 prosentin korvaus päivystysajalta on riittävä. Ei se itse päivystys ole työtä, vaan vapaa-aikaa. Sitten on eri juttu, kun lähdetään tehtävälle. On ihan mahdollista – joskin nykyisin harvinaista –, että viikkoon ei tule yhtään hälytystä varallaoloaikana, Jämsän VPK:n puheenjohtaja Kimmo Hovinen summaa. Hovisen mielestä nykyinen varallaolojärjestelmä on toiminut ainakin Jämsässä hyvin. Päivystysviikko tai viikonloppu osuu kohdalle noin joka toinen kuukausi. – En ole seurannut aivan tarkkaan Etelä-Karjalan tapausta, mutta toivon, ettei siellä haeta nyt mitään pikavoittoja, jotka kostautuvat meille kaikille, hän pohtii korvauskiistaa. Sama järjestelmä toiminut jo nelisenkymmentä vuotta Varallaolojärjestelmä on ollut Risto Helmisen mukaan korvauksineen käytössä 1980-luvulta saakka. Hänen mukaansa on mahdollista, että kun vapaa-ajan arvostus on kiireisessä yhteiskunnassa kasvanut, kokevat sopimuspalomiehet varallaoloajan enemmän työnä kuin aiemmin. – Henkilökohtainen mielipiteeni tästä tapauksesta on se, että kun asiasta on aikanaan sovittu ammattiliittojen kanssa, niin kyllä siitä sopimuksesta tulisi nyt pitää kiinni. Jos käytäntö ei ole toimiva, siitä on sovittava uudelleen, mutta takautuvasti korvausten hakeminen tuntuu vähän kummalliselta, pelastuspäällikkö toteaa.