Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Postin täytyy pitää huolta digisyrjäytyneistä

Milloin viimeksi lähetit postikortin? Entäpä jos ulkomaanmatkoja tai joulua ei lasketa? En minäkään muista. Kirjoitan tätä kolumnia kolmantena sellaisena tiistaina, jona Posti ei enää jaa kirjepostia . Heinäkuun 18. päivästä lukien tiistaisin ei enää jaeta kirjeitä, aikakauslehtiä, mainoksia tai ilmaislehtiä, jos kaikki alkuviikon lähetykset on saatu jaettua maanantain aikana. Lukuja vilkaisemalla postipalvelun heikentäminen tuntuu aivan ymmärrettävältä. Ensimmäisen ja toisen luokan kirjeitä jaettiin vuonna 2009 noin 900 miljoonaa kappaletta. Kahdeksassa vuodessa noiden kirjeiden määrä vähentyi kolmanneksella, eli vuonna 2016 ykkös- ja kakkosluokan postia jaettiin enää 600 miljoonaa kappaletta. Posti on osakeyhtiö, eikä mikään neuvostotalouden reliikki, joten tietysti sen pitää sopeuttaa toimintaansa, kun olosuhteet muuttuvat. Viestintä siis sähköistyy kiihtyvällä vauhdilla. Internetissä Suomi.fi-palvelussa pystyy lähitulevaisuudessa hoitamaan jos ei nyt ihan kaikkea, niin suurimman osan viranomaisviestittelystä. Suurelle suomalaisten enemmistölle viranomaisasiointi on tulevaisuudessa paljon nykyistä helpompaa ja sujuvampaa. Mutta miten käy vähemmistön? Sille porukalle, joka ei käytä älypuhelimia, internetiä tai edes tietokoneita. Toissa kesänä jututin erästä henkilöä, ja hän pyysi sitaattejaan tarkistettavaksi etukäteen. Kun kysyin, mihin sähköpostiosoitteeseen voin postia lähettää, hän sanoi, ettei ole lähtenyt noihin hommiin ollenkaan mukaan. "Siis sähköpostiin?", kysyin hieman ihmeissäni. "Ei kun tietokoneisiin", hän vastasi. Ikään kuin digimaailmasta irti oleminen olisi 2010-luvun Suomessa täysin luonnollista. Eräänlainen digisyrjäytynyt siis. Jututtamani digisyrjäytynyt varmasti asioi kunnan, Kelan tai muiden viranomaisten kanssa. Postilla lähetetään silloin tietoa muun muassa terveyteen ja toimentuloon liittyvistä asioista. Pienituloiselle tai sairaalle ihmiselle postin myöhästyminen voi vaarantaa arjen perusturvallisuuden. Esimerkiksi jo keväällä Helsingin Munkkiniemessä oli tapauksia , jossa veroilmoituksia, TE-toimiston kirjeitä ja laskuja jaettiin viikkoja myöhässä. Jos näin voi käydä Helsingissä, niin voi käydä myös Jämsässä tai Kuhmoisissa. Oikeusvaltion toiminta pitäisi mitoittaa vähemmistöjen, ei enemmistön tarpeiden mukaan Toivottavasti Posti petraa toimintaansa jatkossa. "Postin myöhästyminen voi vaarantaa arjen perusturvallisuuden."