Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Aikamatka: Aaretti Ahonen – elämän ihmettelijä

Aaretti Ahonen syntyi Kuorevedellä 2. maaliskuuta 1883. Syntymäajassa on tosin jotain epävarmuutta, sillä Aaretin äidin kerrotaan maininneen, että poika syntyi elonkorjuun aikoihin, siis puoli vuotta virallista tietoa myöhemmin. Jo kuusivuotiaana kerjuulle lähtenyt Aaretti eli 24 vuotta Venäjän vallan aikaa ja oli siis jo aikamies Suomen itsenäistyessä. Sisällissotaan hän osallistui valkoisten puolella hevosmiehenä. Paikallisesti tunnetulla Aaretilla riitti ihmettelemistä maailman melskeissä. Tämä oli hänelle luonteenomainen piirre. Hän olisi hyvin voinut todeta, että "olen syntynyt ihmiskunnan historian puolivälissä: ennen syntymääni on tapahtunut yhtä paljon kuin sen jälkeen". Tämän yhden ihmisen elinaikana tekninen kehitys oli pyörryttävää: mehän saimme radiot, puhelimet, jääkaapit, pakastimet, televisiot, autot, lentokoneet ja avaruuslennot. Suomi kävi kolme sotaa. Jämsä sai yhteiskoulun, työväenopiston ja Kaipolan paperitehtaan. Näistä tapahtumista syrjässä Partalan kulmilla vaikuttanut hyvämuistinen, terve ja nokkela mies jaksoi kyllä seurata 96-vuotiaaksi saakka lehdistä ja radiosta asioita lähellä ja kaukana – ja rohkeni usein olla eri mieltä kuin muut. "Mahottomien" asioiden ihmettelykyky säilyi Aaretilla viimeisiin päiviin asti. Tämä saattoi hyvinkin vaikuttaa hänen terveyteensä ja lähes 100 vuoden iän saavuttamiseen. Joulupäivänä 1974 Aaretin ollessa 91-vuotias haastattelin häntä ääninauhalle ja kyselin hänen käsityksiään avaruuslennoista. Tuolloin oli kulunut jo yli viisi vuotta amerikkalaisten ensimmäisestä kuumatkasta. Kysyin, että mitäpäs Aaretti tuumaat siitä, kun kuussakin on jo käyty raketilla. Aaretti oli selvästikin puntaroinut asiaa Partalan töllissään, kun hän muotoili vastauksensa: "No, minä nyt tykkeän semmosta, että luullakseni ne ei ole käynny siellä. --." Jatkoin aiheen hiillostamista kysymällä, että onkohan se ollenkaan mahdollista, se kuuhun lentäminen. Aaretti innostui: "No ei ne käy milleän siellä! Minä oletan vallan, että se on niin kun muutakin ropakantoa! Mutta kyllähän silläkin keinolla tuota, nehän soa siitä suuret rahat. - -. Mahottomuus siellä käyvä on. Mahoton se ajatella on, että siellä käyvään! Se on mahoton ajatella!" Torjuttuaan kuulentoajatuksen ja liityttyään näin koko asian epäilijöiden kansainväliseen joukkoon Aaretti alkoi kuitenkin aprikoida teknistä kehitystä: "Pait ohan kyllä toikin semmonen tuo ratio. Kyllähän se vähän semmonen ol, että sitäkin rupesvat ensin sanoon, että kyllä se valetta on. Mutta ninhän se käy, että tulhan se tuo langaton sähkösanoma, he-he-he. - -, että on se ihmiskeksintökin semmosta omituista." Nyt 100-vuotiaassa Suomessa Aaretti Ahosella olisi vielä monin verroin enemmän ihmettelemistä.