Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Tippa linssissä uusiin ympyröihin

Viimeviikkoisen koulujen alkamisen huomasi Facebook-virrasta, joka täyttyi pienistä koululaisista reppuineen. Vanhemmat siellä tuhersivat, kuinka heidän oma pieni palleronsa on nyt menossa kouluun. Itselläni tuo hetki piti olla vasta vuoden päästä, vanhempi pojistani kun on kuusivuotias. Menee siis nyt eskariin. Mutta kun meidän eskari ei olekaan enää tutun päiväkodin yhteydessä. Tajusin vasta eskarin alkamispäivän aamuna, että tämähän on meidän perheessä se ison muutoksen ajankohta. Poika vaihtoi päiväkodista, jossa oli ollut nuoremman veljensä kanssa vuosia, uuteen paikkaan koulun yhteyteen. Siellä hänellä on tarkoitus olla eskarivuosi mukaan lukien seitsemän vuotta. Poika tajusi muutoksen laadun huomattavasti vanhempiaan paremmin. Viimeinen yö ennen eskarin alkamista oli levoton, poika valvoi ja valvotti myös vanhempia. Aamulla pikkuveli jäi entiseen päivähoitopaikkaan ja isoveli jatkoi uuteen. Eskariluokan ovella tuli itku. Pojalla, ei minulla. Jostain syystä tilanne ei saanut minulle tippaa linssiin. Poika on tottunut muutoksiin, kesälläkin hän oli varapäiväkodissa, kun oma hoitopaikka oli kiinni kuusi viikkoa. Kun ei ole isovanhempia lastenhoitoapuna, varahoidon välttäminen ei vain onnistu. Sama nuori mies on kokenut kovempiakin, muistan vieläkin hänen ensimmäisen päiväkotiviikkonsa. Alle kaksivuotias pitkätukka itki viikon aikana äänensä lähes kokonaan pois. Silloin tuntui pahalta. Miettikääpä itse, millainen fiilis on mennä esimerkiksi uuteen työpaikkaan. Se on jännittävää, ja alussa on väkisinkin jonkinlainen tarkkailuaika puoleen jos toiseenkin. Voi mennä kuukausia, ennen kuin uusi työntekijä pääsee mukaan porukkaan. Ja joskus ei pääse ollenkaan. Lapsilla se menee helpommin. Ensimmäinen eskaripäivä oli mennyt hyvin, ja heti oli löytynyt uusia kavereitakin. Seuraavana päivänä pojallani oli jo aamupalalla täysi meno päällä, ja hän kyseli, milloin lähdetään. Ei tietoakaan edellisen aamun itkun tuhertamisesta. Vuoden päästä samaan rakennukseen ekaluokalle siirtyminen on tuskin kovin kummoinen kynnys. Seuraava iso muutos onkin hänellä ehkä vasta vuonna 2024. "Normaalisti koko ajan puhuva sähköjänis oli vaisu ja hiljainen."