Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Pois silmistä, pois mielestä

Luciferin häntä uhkasi sivaltaa Suomea, mutta etukäteen kovasti mainostettu myrsky tuli ja meni ilman suuria tuhoja – onneksi. Tappava Lucifer-helleaalto ei yltänyt Suomeen, mutta pitihän ne otsikot jostakin repiä, vaikkapa helteen jälkitautina tänne yltävistä tuulista. Äärimmäinen hehkutus taisi kyllästyttää muitakin kuin itseäni. Lauantai tuli, eikä myrskystä ollut tietoakaan. Olin juuri kääntymässä uimarannalle, kun radiosta tuli vaaratiedote asiasta. Pääkaupunkiseudun ihmisiä kehotettiin pysymään sisällä. Kieltämättä se laittoi vähän miettimään. Vastaava tiedote oli ilmeisesti lähetetty edellisen kerran vuosia sitten. Tampereella satoi pari pisaraa vettä, ja uimarannalla sai käydä rauhassa ilman hyttysiä, syöksyvirtauksia tai muita ihmisiä. He olivat varmaankin linnoittautuneet pelokkaina koteihinsa. Etelä- ja Kaakkois-Suomessa oli monilla tiukat paikat. Puuta kaatui ja Helsingissä jouduttiin jopa keskeyttämään festarit joksikin aikaa aikamoisen kelin vuoksi. Kyllä tuli festariväkeen nettivideoiden perusteella liikettä, kun Luciferin häntä alkoi heilua. Yksi kaverini pääsi kokemaan, miltä tuntuu päästä myrskyn silmään. Kehä kolmosen ulkopuolella asuvan kaverin kohtalaisen jännittyneitä viestejä seuratessa ei tehnyt mieli irvailla etelän vetelille. Ensin kaatui puu poispäin talosta, ja tavarat lentelivät ulkona. Pian kaatui jo puu auton päälle. Hänen naapurillaan puolestaan oli kaatunut terassille puu, joka oli pistänyt grillit ja kalusteet päreiksi. Mitä tekevät myrskyalueen ulkopuolella olevat pikkunäppärät sanailijat samaan aikaan verkossa? Irvailevat, että missä ne myrsky ja sade ja salamat viipyvät. Olisiko se ollut sitten parempi vaihtoehto, jos myrsky olisi tehnyt kunnolla tuhojaan? Sähköt olisivat poikki, kissa hukassa, vesi kellarissa ja mopo kumossa. Ei olisi ensimmäinen kerta. Vuonna 2010 meillä oli ihan omat Luciferimme Suomessa. Viikkoja kestäneet, jopa 37 asteen helteet purkautuivat kunnon myrskyiksi. Heräsin pahimman myrsky-yön jälkeen Lappeenrannassa radion aamuvuoroon viideltä, ja aika pian selvisi, että nyt ei tarvitse muita aiheita metsästää. Suurin osa pienemmistä ja isoistakin teistä oli poikki kaatuneiden puiden vuoksi, ja sähköt olivat poikki todella laajalla alueella. Rautatiet olivat poikki. En ehtinyt katsoa, oliko muu Suomi irvailemassa muiden hädälle. Ehkä se ei ollut vielä silloin pinnalla. Pois silmistä, pois mielestä. Se voisi olla tämän ajan iskulause. "Jännittyneitä viestejä seuratessa ei tehnyt mieli irvailla etelän vetelille."