Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Pääkirjoitus: Mistä vastavoima Jyväskylä-keskeisyydelle?

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry on laskenut mallin, jossa otetaan kantaa tulevien maakuntavaalien jälkeiseen elämään. Mallissa on laskettu vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ja vuoden 2017 kuntavaaleissa annettujen äänien perusteella paikkajako, jossa kerrotaan, miten kunnat ja puolueet tulevat saamaan paikkoja kussakin maakunnassa. Se ei ole yllätys, että Keski-Suomi on tässäkin mallissa hyvin Jyväskylä-keskeinen. Se saisi SuPerin kaavan mukaan maakuntavaltuustoon 42 paikkaa, kun kokonaispaikkamäärä on 69. Jämsän paikkamäärä olisi 9, eli murto-osa Jyväskylän paikkamäärästä. Kyseessä on tietysti vain laskennallinen spekulaatio, mutta lopputulos tuskin yllättää ketään. Ilman tuota skenaariotakin on hyvä pohtia, mistä syntyisi terve vastavoima maakuntamme Jyväskylä-keskeisyydelle? Pelkona on se, että Jyväskylä sanelee ja sen mukaan mennään. Ohjataanko rahoitusta Jyväskylän ytimeen, ja miten pidetään huoli siitä, että maakunnassa ollaan koko maakunnan asialla? Keski-Suomessa ei saa unohtua kunnianhimoinen kehityskäytävä Äänekoski–Jyväskylä–Jämsä. Jämsän merkitystä Keski-Suomelle on korostettu edellisen kerran, kun päätettiin tulevasta maakuntajaosta. Keski-Suomen maakunta ei ole riittävän elinvoimainen ilman Jämsää. Se oli kauniisti sanottu, toivottavasti sillä on painoarvoa tulevaisuudessa myös käytännössä.