Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Yrityksiä ja/vai asukkaita

Niin muuttuu maailma, Eskoseni. Niinhän se muuttuu ja näinä aikoina vasta muuttuukin. Sen näkee silmilläänkin: väki pukkaa isoihin kaupunkeihin ja pienempiin ympyröihin jää vanhentuva kantaväestö hoitohenkilöstöineen. Aikakautemme suuri trendi on, että yritykset ja yritysten myötä työpaikat keskittyvät isoihin kaupunkikeskuksiin lähelle toisiaan. Läheisyys tuo lisäarvoa, yritykset voivat globaaleilla markkinoilla hyötyä toistensa naapuruudesta. Suomikin (suur)kaupungistuu valtavalla vauhdilla. Alkuviikosta kehittämisyhtiö Jämsek julkaisi nettisivuston Invest In Jämsä. Sivusto on kelpo esitys yrittää vakuuttaa yrityksiä sijoittumaan Jämsään, onhan täällä jo valmiina Myllymäessä 16 hehtaaria rakennusvalmista yritysaluetta, Hallin Datapuisto, kauppapaikkoja valtateiden risteysalueella ja kosolti tyhjiä liikehuoneistoja. Toivoa todella sopii, että Jämsä imisi alueelleen lisää yrityksiä, mutta vauhdilla etenevän kaupungistumisen valossa on vaara vaipua pessimismiin. Koskapa resurssit kehittämistyössä ja kuntamarkkinoinnissa ovat tutusti rajalliset, eli kaikkeen ei ole varaa, niin olisiko Jämsän tässä tilanteessa mietittävä strategioitaan uudestaan; siirtyä kaavoituksineen kalliista yritysten houkuttelemisesta asukkaiden houkuttelemiseen, asukkaathan tuovat mukanaan verotulot kaupungin kirstuun. Tähän astihan on ajateltu, että uudet yritykset tuovat uusia asukkaita. Pitäisikö ajatuksen ydin olla kuitenkin, että Jämsästä on hyvä käydä töissä jälleen kasvavalla, 50 minuutin työmatkan päässä olevalla Jyväs-seudulla, jonne syntyy luontevammin kuin Jämsään uutta yritystoimintaa. Kaupunkielämään viehtyneitä sinkkuja tuskin tänne saisimme, mutta entäpä lapsiperheet? Miksi ei: asumiskustannukset omakotitalossa lähes järven rannalla moninaisten harrastusten ja luontoaktiviteettien äärellä ovat täällä nykyään jo selvästi halvemmat kuin Jyväs-seudulla. Eli lisää pumptrack-radan tyylisiä aktiviteetteja, lisää resursseja kulttuurin ja urheilun seuratoimintoihin lasten ja nuorten harrastemahdollisuuksien mahdollistamiseksi, kaupunkikeskustan ehostamisen tuntuvaa nopeuttamista, lisää raakaa työtä potentiaalisten asukkaiden löytämiseksi ynnä muuta. Hintalappu olisi silti tuntuvasti halvempi kuin yritystenhoukutusmarkkinoilla ja lisäksi satsauksista hyötyjiä olisivat myös kanta-asukkaat.