Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Aikamatka: Työväen maakuntajuhla 1935

Näyttävimpiin kulttuuritapahtumiin Jämsässä kuuluu Pohjois-Hämeen työväen massiivinen maakuntajuhla 20.–21. heinäkuuta vuonna 1935, jolloin yksistään Seppolan työväentalon pihaan varattiin yleisöä varten pysäköintitilaa parille tuhannelle polkupyörälle. Linja- ja kuorma-autojen sekä moottoripyörien paikoitus järjestettiin torille. Henkilöautoista ei tuolloin vielä puhuttu mitään pysäköintiohjeissa, joissa varmuuden vuoksi kyllä selvennettiin, että paikoitus tarkoittaa samaa kuin parkkeeraus. Juhlat koostuivat useasta eri tilaisuudesta. Avajaiset ja ohjelmalliset iltamat alkoivat Seppolan ja Jämsänkosken työväentaloissa samalla kellonlyömällä ensimmäisenä juhlapäivänä. Pääjuhla oli Paunupuistossa, jonne marssi 2 000 hengen kulkue. Kahden päivän ajan juhlaväki sai nauttia hyvin monipuolisesta kulttuuritarjonnasta, joka tietenkin samalla oli työväen voimannäyttö. Yleisömenestys oli valtava, noin 4000 henkilöä. Tällaisen joukon kokoontuminen yhdeksi viikonlopuksi Jämsään oli pitäjän historiassa merkkitapaus, jonka pääkohdat tallennettiin oikein filmille. Puhujana juhlassa oli kansanedustaja Väinö Tanner . Taiteellisen puolen ohjelmistoon sisältyi vaikuttava määrä laulua ja musiikkia sekä erilaisia näytelmä- ja joukkolausuntaesityksiä ynnä kilpailujakin viestijuoksussa ja köydenvedossa. Juhlien näytelmätuotannosta vastasivat työväenyhdistysten näyttämöt Mäntästä ja Säynätsalosta sekä Tampereen Työväen Teatteri. Tilaisuuden kohokohtiin kuului juhlaa varten sepitetty, suuren lausuntakuoron ilmoille loihtima juhlaruno. Paikkakunnan kärkipoliitikko, kansanedustaja Valfrid Eskola oli laatinut vieraille juhlaesitteen, joka sisälsi historiallisen katsauksen Jämsän pitäjästä. Kuntatietojen lisäksi luontokuvauksiinkin yltänyt teksti oli osaksi herkkää tunnelmointia, jossa Eskola ylisti Jämsänjoen idylliä, viljapeltoja ja toinen toistaan kauniimpia taloja. Paikkakunnan vaikeaan menneisyyteen Eskola viittasi hienotunteisesti: "Monille lähikuntien työläisille on Jämsästä muitakin muistoja, joihin emme tässä kuitenkaan kajoa. Varmaankin moni työläisäiti ja -isä, sisar tai veli saapuu Jämsään sekavin tuntein ja ehkä syystäkin. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Me emme enää elä v. 1918 Jämsässä." Eskola päätti juhlaesitteensä ylevästi: "Jämsä on kaunis ja sivistynyt paikkakunta. Kaikki ruma ja kelvoton on tuomittu täältä häviämään."