Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Pääkirjoitus: Saako, vai pitääkö, toisen lasta komentaa?

Jämsän pump track -radalla ilmenneet kiusaamistapaukset kirvoittivat vanhempia ottamaan yhteyttä. Kupletin juoni on ollut se, että joukko ilman vanhempia radalla käyviä lapsia on syksyn mittaan kiusannut pienempiä lapsia. On uhiteltu, kiroiltu ja otettu luvatta käyttöön toisten tavaroita. Tilanne on eskaloitunut sellaiseksi, että osa käyttäjistä lähtee pois radalta, kun kiusaajia tulee paikalle. Tämä ei ole mikään uusi ilmiö, mutta millään tavalla suotavasta toiminnasta ei ole kyse. Saako, vai pitääkö, toisen lasta komentaa, jos näkee kiusaamistilanteita, tai muuten huonoa käytöstä? Maalaisjärjellä ajateltuna aikuisen velvollisuus on puuttua tuollaisiin tilanteisiin, oli kiusaaja millään tavalla tuttu lapsi tai ei. Lopputuloksena voi olla kiukkuinen puhelinsoitto lapsen vanhemmalta, kun komennettu lapsi kääntää asian kotona ylösalaisin, mutta tuonkin tilanteen uhalla pitää puuttua. Olisi tärkeää avata lasten silmät myös sille todellisuudelle, että aikuiset puuttuvat asioihin myös muualla kuin kotona. Kuri ja roti pätevät myös kotipihan ulkopuolella. Ei kaikkien kotikasvatus ole retuperällä, vaikka asia on mustavalkoisesti ajateltuna niinkin helppo todeta. Jos yhteisön viesti on se, että kukaan ei puutu, me mieluummin väistämme ja lähdemme pois, annetaan väärä signaali. Koko kylä kasvattaa -ideologia ei ole varhaiskasvatuksellista huttua, se ihan oikeasti toimii. Mutta se vaatii sen, että aikuiset eivät ummista silmiään.