Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Aikamatka: Intiaanit tulivat ja menivät

Vuonna 1993 talouslama oli Suomessa syvimmillään. Oliko lamavuoden eniten julkisuutta Jämsän seudulla saanut asia lamauutisten sijaan kuitenkin elämäntapaintiaanien leiriytyminen Kuhmoisiin, ensin Päijälään ja sittemmin Kylämälle? Elämäntapaintiaanit, eli iriadamantit olivat jalkautuneet Ruotsista Suomeen pari vuotta aiemmin professori, kansanedustaja Erkki Pulliaisen kutsusta. Noin 70 elämäntapaintiaanin yhteisö asettui Kittilään. Kaikki kynnelle kyenneet mediat piirittävätkin metsien intiaanikylää parin vuoden ajan. Aluksi julkisuus oli myönteistä: ”intiaanit” halusivat tutkia metsässä elämistä luonnon ehdoilla ja elämäntavan vaikutuksia ympäristöön ja ihmiseen. Projektin oli tarkoitus kestää seitsemän vuotta. Alkuvuodesta 1993 inkkareiden julkisuuskuva kuitenkin koki kolahduksia: leirin olot kuvattiin surkeiksi ja johtaja huijariksi. Sensaatioita haettiin: ryhmän johtajien väitettiin käyvän ravintoloissa syömässä ja seuraelämänkin tiedettiin kukoistavan. Pulliainen sanoutui hankkeesta irti ja inkkareiden oleskeluluvat Suomessa evättiin. Inkkarit lähtivät Kittilästä, koska eivät halunneet vastaanottaa kielteisiä päätöksiä oleskeluluvista, ja leiriytyivät kaikista Suomen paikoista maaliskuussa Kuhmoisten Päijälään. Olivatko nämä intiaaniasuihin pukeutuneet, lähinnä Ranskasta ja Belgiasta kotoisin olleet nuoret aikuiset koijareita vai arvokasta tutkimustyötä tekeviä ”maailmanparantajia”, sitä pohdittiin Kuhmoisissa ja Jämsässäkin. Maaliskuun lopulla Päijälässä näyteltiin suurta draamaa, kun poliisi 25 hengen voimin Jämsän nimismies Risto Rousin johdolla piiritti leirin ja toimitti kielteiset lupapäätökset vastahankaisille inkkareille. Neuvonpidot kestivät viisi tuntia. Toukokuun alkupuolella elämäntapaintiaanit järjestivät suuren läksiäisjuhlan Päijälässä. Lamakansa pääsi tutustumaan vaihtoehtoiseen elämänmuotoon, kun rummut kumisivat ja leiriläiset tanssivat nuotioiden ympärillä. Toukokuun lopulla ryhmä järjesti Jämsään suuntautuneen marssin, jonka jälkeen inkkarien piti marssia Kittilään hakemaan tavaroitaan. Ryhmä kuitenkin leiriytyi Kuhmoisten Kylämälle. Lokakuussa korkein hallinto-oikeus jätti karkotuspäätöksen voimaan. Inkkarit poistuivat Kuhmoisista ja koko maasta vaivihkaa marraskuun alkupäivinä.