Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Sieltä se joulu hiipien tulee

Kurahousukeliä, saapaspäiviä, kurarukkarukkasten aikaa... Päivästä ja viikosta toiseen märkää ja pimeää syysankeutta, jota välillä tauottavat räntäsateet. Lapsiperheen näkövinkkelistä syksy on ollut ankea ja pitkä. Kivoja, aurinkoisia ulkoilupäiviä on ollut niukasti, sotkevaa märkää harmautta senkin edestä. Liekö tässä syy, että odotan tänä vuonna joulua yhtä innokkaasti kuin lapset – syy taitaa vain olla eri. Pimeässä kulkiessani katselen tarkasti muiden pihoja, joko voisi viritellä lämmintä tunnelmaa luovat valot? Kyllä kai? Ei kai mitään adventteja enää tarvitse odotella? Kaipaan valoa heti. Omaa mieltä lämmittävät myös kiireessä tehdyt jouluvalmistelut. Viikonvaihteessa kuorin, paloittelin, kypsensin ja soseutin aineksia joululaatikoihin. Kotiin levisi ihana tuoksu ja omaan päähän hyvä mieli. Taas ollaan askeleen lähempänä joulun tuloa. Nelivuotias perheenjäsen yrittää pitää minut tiukasti ruodussa. "Äiti, eihän vielä ole joulu. Ei vielä voi tehdä jouluruokia." Keskustelutuokio pakastimesta ja valmisteluiden tekemisestä pikkuhiljaa sai tytön ilmeen muuttumaan tyytyväiseksi hymyksi. "Ihanaa äiti, lanttulaatikkoa. Nam, nam." Toki samainen tyttö on jo kauan aikaa sitten aloittanut oman valmistautumisensa jouluun. Joulukalenterin ensimmäisen luukun avaamista mielittiin meidän perheessä jo viikkoja sitten. Niin ja tietenkin tärkein – joulun ajan lelukuvastoja on katseltu tarkkaavaisesti moneen otteeseen. Kirje Joulupukillekin on jo kirjoitettu omin käsin ja hieman haparoivin kirjaimin. Tärkeimpiä asioita ei parane jättää viime tinkaan. Jouluun liittyvä mystiikka ja salaperäisyys kiehtovat kovasti. Joulupukin taitoja mietitään ainakin meidän perheessä tuon tuostakin. "Mistä se Joulupukki voi tietää mihin se tuo lahjat? Miten me voidaan kertoa missä olemme jouluaattona?" Samaan aikaan äiti miettii menisikö joulun odotus pilalle, jos paljastuisikin, että Joulupukki on satuolento. Olisiko sillä väliä, jos puheet Joulupukista olisivatkin meidän yhteisiä tarinatuokioita ja lapsetkin tietäisivät, että läheiset ostavat lahjat ilahduttaakseen toisiaan? Tärkeintähän on kuitenkin meidän yhdessäolo ja yhteisten muistojen luominen. Sitä tehdään tässä matkan varrellakin, eikä vain jouluaattona. "Äiti, eihän vielä ole joulu. Ei vielä voi tehdä jouluruokia."