Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Sisulla, hyvässä ja pahassa

Sanakirjan mukaan sisu on sitkeää, hellittämätöntä tahdonvoimaa, sinnikkyyttä ja lannistumattomuutta. Sisun määritelmä on kiinteä osa suomalaista kansanidentiteettiä. Se yhdistyy talvisotaan, kestävyysjuoksijoihin, suohon, kuokkaan – ja Jussiin. Se on pitkäikäinen osa suomalaisten omaa kertomusta siitä, keitä me olemme. "Tiukassa paikassa sisu sanoo: mahdottomalta näyttää, mutta koetetaan kuitenkin. Ja sitten koetetaan – ja voitetaan", filosofian tohtori Sakari Pälsi kuvailee Eräelämän perinteitä (1944) teoksessaan. Linnan juhlia itsenäisyyspäivän kunniaksi katsellessani huomasin lähes jokaisen haastateltavan mainitsevan sisun puheenvuoronsa aikana. Veteraanit kertoivat selvinneensä rintamalla sen avulla, ja urheilijat puskevat kohti tavoitteitaan sisulla. Suomalainen sisu on auttanut meitä läpi vaikeiden aikojen ja auttaa edelleen. Tämä luonteenpiirre tai ominaisuus voi normaalielämässä näyttäytyä monella eri tavalla. Suomalainen sisu on sitä, että umpijäässä oleva auto saadaan liikkeelle paukkupakkasessa, avioerosta ja konkurssistakin selvitään, vaikka hampaat irvessä ja ilman muiden apua. Haluamme antaa itsestämme vahvan kuvan ulospäin. Koen imeneeni jo äidinmaidosta itseeni tietynlaisen sisun. En halua näyttää, jos minuun sattuu fyysisesti, ja henkisistä kolhuistanikin puhun yleensä vain kaikkein lähimmille ystävilleni. Päätöksen tehtyäni pusken vaikka läpi harmaan kiven. Vanhempani eivät kuitenkaan ole kasvattaneet minua kantamaan vaikeita asioita sisälläni – päinvastoin. Huomaan silti usein ajattelevani, että selviän tästä kyllä ihan omine nokkineni. Mielestäni sisun kanssa käsi kädessä kulkevatkin juuri yksin asioista selviäminen ja vahvana pysyminen vaikeina aikoina. Sisu ei ole pelkkää hyvää energiaa. Äärimmäinen periksiantamattomuus voi olla ihmiselle vahingoksi, sillä viisas osaa antaa ajoissa periksi ja pyytää apua. Ystävyys punnitaan vasta vaikeiden aikojen tullessa eteen. Jos aina selviää asioista yksin tukeutumatta kehenkään, kuinka voi koskaan tietää, ketkä pysyisivät rinnalla huonoinakin hetkinä? Kaikesta ei aina tarvitse eikä edes pidä selvitä yksin. Meillä on sitä varten olemassa ystävät ja perhe, ja tarjolla on myös rutkasti ulkopuolisia korvia, jotka osaavat käsitellä asioita ammattitaidolla.