Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Valkeata joulukuuta

Voi että, miten loka-marraskuuhun kuuluvat pimeys ja loska joskus nuorempana harmittivat. Vähintään yhtä paljon tympäisivät vanhemman polven ylistävät puheet vuodenaikojen vaihtelun tuomasta rikkaudesta. Jatkuvassa räntäsateessa seisomisesta rikkaus tuntui olevan kaukana ja mieli veti aurinkoisemmille seuduille. Kai sitä harjoitusten tässä vaiheessa alkaa olla jo selkeästi tuota vanhempaa polvea. Vaikka ne aurinkoisemmat seudutkin tuli takavuosina pitkän kaavan mukaan nähtyä, ei vuoden pimein jakso ole saanut enää aikoihin miettimään siirtymistä pidemmäksi aikaa muille maille. Itse asiassa aiemmin tänä syksynä jäin itsekin hämmästelemään iltalenkin jälkeistä hyvää fiilistä, jota ei latistanut edes päin naamaa iskenyt räntä ja viima tai loputtomalta vaikuttanut pimeys. Ihmeellistä kyllä kiinnitin niihin huomiotakin vasta jälkikäteen, sillä mikäpä siinä oli ollessa, oikeissa varusteissa ja happirikkaassa säässä. Se vain, että enää ei eletä loka-marraskuuta, mutta happirikkaus senkun jatkuu. Jos jossain vaiheessa sateleekin lunta, sataa seuraavassa jotain aivan muuta ja takuuvarmasti asteen verran märempää – ja kohta maa on taas paljas. Mihin tästä voi valittaa? Lapsuuden talvet – ne täydelliset, missä lunta ja pakkasta riitti kuukausiksi – tuli vietettyä muutama sata kilometriä Jämsää pohjoisempana. Vaikka niillä korkeuksilla taitaa olla lunta tälläkin hetkellä, eivät talvet ole enää sielläkään niin kuin ennen. Ehkäpä ilmaston muuttumisesta kertoo jokin muukin, kuin kuvat nälkiintyneestä jääkarhusta. Ja vähissäpä ovat ne keinot, joilla tavallinen tallaaja voisi tilanteeseen vaikuttaa. Ehkä muutoksesta voi lukea jotain muutakin viestiä. Vaikka, että ei elämä muutenkaan pelkkää ruusuilla tanssimista ole, ja sehän on hyvä, sillä jos olisi, saattaisivat ne paremmat hetket jäädä kokonaan huomaamatta. Jäiköhän keneltäkään ulos uskaltautuneelta huomaamatta, miten upea talvinen keli vaikkapa itsenäisyyspäivänä oli? Ei minulta ainakaan. Saattaa silti olla, että tänä vuonna odotan joulunpyhiä ja perinteistä pohjoisen reissua ehkä tavallistakin enemmän. Lumessa on puolensa. "Enää ei eletä loka-marraskuuta, mutta happirikkaus senkun jatkuu."