Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Mitä vaari Visuvedellä?

Suomen itsenäistymistä seurasi karmea kevät. Kutsukoon kukin sitä tavallaan; sisällissota, vapaussota, kansalaissota, veljessota, kapina. Kaikkia näitä kevään 1918 tapahtumat sisälsivät, näkökulma ratkaisee nimen. Jämsän kaupungin itsenäisyyspäiväjuhlan puheissa sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen ja opettaja Pekka Patinen muistuttivat kuinka lähellä lopultakin nuo ajat ovat. Luin vasta menneen syksyn aikana Jukka Rislakin kirjan Kauhun aika, joka tuo sisällissotaan paikallisen näkökulman. Olen miettinyt, että olisiko kirja pitänyt lukea jo heti muutettuani paikkakunnalle vuonna 2000? Ehkä joitakin asioita ja suhtautumistapoja olisin ymmärtänyt paremmin kuin tietämättömänä. Yksilöitä ja yhteisöitä kohdanneet tragediat pitäisi käsitellä, neuvovat tutkimukset. Sisällissodan ja sen aikaisen terrorin sekä sotaa seuranneen vankileirityksen kohdalla on monesta asiasta vaiettu. Juhlarahakin vedettiin pois, kun teloituskuva hirvitti päättäjiä; ei haluttu repiä vanhoja haavoja. Jakautuneen kansan yhdistäneet talvi- ja jatkosota veivät huomion sisällissodalta. Traumoja käsiteltäväksi on riittänyt näihin vuosiin asti ilman 1918 tapahtumiakin. Tulevan kevään aikana nuo tapahtumat tulevat monin tavoin esille. Kaupungin kulttuuripalkinnolla 6. joulukuuta palkittu kirjailija Risto Hakola on kirjoittanut aiheesta teatteriesityksen, joka ainakin paikallisesti nostaa kauhun ajan puheenaiheeksi. Isoisäni oli vasta 17-vuotias nuorukainen, kun sisällissotaa käytiin. Hänen komppaniansa saapui Etelä-Pohjanmaalta Ruoveden alueen kahinoihin. Vaari osallistui vapaaehtoisena taisteluihin ainakin Visuvedellä ja Mannisissa, josta joukkojen mukana siirtyi sitten Korkeakoskelle. Hänet kotiutettiin kuitenkin ennen Tampereen taisteluita. Lienee mainitsemattakin selvää, että Pohjanmaalta tulleet joukot olivat valkoisia. Sisällissotien keskeiset syyt uskonnollisten kiistojen lisäksi ovat kansalaisten epätasa-arvo ja taloudelliset olot. Suomalainen demokratia onneksemme alkoi vahvistua jo 20- ja 30-luvuilla ja viisaat päättäjät torppasivat tuolloin äärioikeistolaiset pyrinnöt. Mutta edelleen pitää olla valppaina. Työtä tasa-arvon ja demokratian hyväksi on jatkettava, alati. Jämsän Seudun joulukalenterin vihjekirjain, päivä 12: I. "Yksilöitä ja yhteisöitä …kohdanneet tragediat …pitäisi käsitellä."