Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Kielikylpyä päiväkotiin

Meidän perheen ruokapöydässä pikku-neiti höpöttelee hassuja, nauraa, ilveilee ja popsii samalla sapuskaa. Päiväkodin aloittamisen jälkeen hän ei ole enää pyytänyt juotavaa lisää, vaikka juomalasi ammottaisi tyhjyyttään. Enää hän ei myöskään sano kiitos pöydästä noustessaan. En kuitenkaan ole tästä muutoksesta harmissani, vaikka joku siellä jo varmasti tuhahtelee, ettei lapsi osaa käyttäytyä. Päinvastoin. Päiväkodin aloitus on vain tuonut oman leimansa meidän perheen pöytätapoihin. Nykyään meillä viitotaan pyynnöt maitolasin täyttämisestä ja samalla tavalla kiitetään ruuasta. Uusi taito näkyy silmien säihkeenä ja jatkokeskusteluina: "Äiti, tiedätkö miten viitotaan lammas? Entäs tiikeri?" No enhän minä tiedä, onneksi jälkikasvu opettaa. Lasten oppimiskyky on huima. Riittää, että asiat tuodaan eteen oikeanlaisessa muodossa. Ei pieni lapsi halua opetustuokioita, mutta leikin, loruttelun ja pelailun ohessa oppia painuu päähän ihan huomaamatta. Vanhempana sitä toivoo, että saisi otettua hyötykäyttöön edes pienen osan lapsen loputtomasta oppimisen janosta. Sen takia olen alkanut unelmoida. Unelmani on pieni ja arkinen, mutta tärkeä. Haluaisin päiväkotiin kielikylpyä. Edes vähän, koska sekin olisi enemmän kuin ei ollenkaan. Haluaisin, että leikin ohella lapseni oppisi huomaamattaan englannin perussanoja ja sanontoja. Haluaisin nähdä sen innon, kun hän illalla ruokapöydän ääressä kertoisi mitä on päivällä oppinut. Haluaisin, että hän pystyisi kommunikoimaan edes muutaman sanan verran englantia puhuvien sukulaisten kanssa. Itse vieraiden kielten kanssa koulussa takunneena, voin sanoa, että jokainen päiväkodissa opittu sana helpottaisi kummasti lasten koulutietä. Kun aikaa ei tarvitsisi käyttää niin paljon sanojen pakonomaiseen pänttäämiseen, jäisi energiaa enemmän matematiikan oivalluksille tai jollekin muulle tärkeälle. Tiedän, että idea kielikylvystä halutaan sivuuttaa rahaan vetoamalla. Minulle tuo perustelu ei riitä. Yksi sopiva henkilö ehtii jakaa vieraan kielen ilosanomaa moneen päiväkotiryhmään. Ehkä sellainen henkilö on jo kaupungin palkkalistoilla? Vai osaisi lapsiryhmien omat hoitajat ohjata lapsia hieman vieraan kielen saloihin?