Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mielipide: Kaupungin hallinnosta ja palveluista

On selvää, että pinta-alaltaan laajassa ja maastoltaan hyvin vaihtelevassa, monia erityyppisiä asumisalueita, monenmuotoista maatalous-, teollisuus-, liike- ja muuta elinkeinotoimintaa käsittävässä kaupunkikunnassa sen hallinnointi, ottaen huomioon myös eri väestöryhmät, on haastava tehtävä. Sana Hallinto tuo helposti mieleen jonkinlaisen pomottamisen, ja sellaisena osa hallinnon tehtävissä toimivistakin työnsä tuntuu kokevan. Mutta oikein ymmärrettynä hallinnon tehtävä on palvelua, olosuhteiden järjestämistä säädösten mukaisesti mahdollisimman toimiviksi sen piirissä olevien asukkaiden kannalta. Onnistunut hallinto kysyy virkamiehiltä ja -naisilta oman alansa koulutusta, asiantuntemusta, yhteistyökykyä, aloitteellisuutta ja myös vastuun kantamista esittämiensä ratkaisujen seurauksista. Johtavissa tehtävissä olevien tulee yhteistyössä lautakuntien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa valmistella omaa sektoriaan koskevat asiat ja tehdä niistä esitykset kunnallisille päättäville elimille, kunnanhallitukselle ja -valtuustolle, ja sitten pitää huoli päätösten toteuttamisesta Virkamiehiä valittaessa tulisikin hakijoista seuloa tehtävään viran pätevyysvaatimukset täyttävistä paras vaihtoehto noilla kriteereillä, ei esimerkiksi poliittisin perustein. Siten heillä olisi edellytykset ja halu suoriutua työssään vaatimatta erikseen palkattavia ulkopuolisia konsultteja. Kuten Kansalainen Veijo Toimelakin muutama aika sitten ansiokkaassa mielipidekirjoituksessaan toi esiin, konsultteihin turvautuminen saattaa joissakin tapauksissa olla myös vastuun pakoilemista virkamiehen taholta. Useinkaan ulkopuolinen konsultti ei ole riittävän laajasti perehtynyt paikkakunnan kokonaistilanteeseen, ja niin hänen selvitystyönsä ja esityksensä asiasta ei edes johda toivottuun tulokseen. Mutta palkka konsultille on maksettava, ja se on aina korkea. Tulee mieleen, että onko konsulttiin turvautuminen joskus virkamiehelle myös hankalan asian kohdalla keino mennä yli siinä, missä aita on matalin, eli halua päästä helpolla. Ihmisiä kun ollaan, kaikilla ei ole yhtä vahva velvollisuudentunto. Taloustoimikunnan toivoisi kiinnittävän tähänkin asiaan huomiota. Ja jos virkamies tarvitsee aliurakoitsijakseen konsultin, entäpä jos konsultin palkka menisi ainakin osaksi virkamiehen palkasta... Ruohonjuuritasolta katsoen kaupungin rahankäyttö ihmetyttää monessa muussa kohdassa, ja taloustoimikunnalle suuntaa varmaan moni muu kanssani odotuksia käytäntöjen korjaamiseksi ottamaan enemmän huomioon kaupunkilaisten arkisen elämän palvelut. Oma tärkeä lukunsa ovat ikääntyvien ja muutoin huonokuntoisten palvelut. Karkea esimerkki väärästä säästämisestä oli ateriakuljetusten harventaminen kylmätarjoiluksi, ja sitä on myös lisääntyvä tinkiminen kotipalveluista muutoinkin. Suhteellisen pieneen summaan annettiin kompastua kokonaan myös kirjastopalveluiden Jämsässä. Erityisen tärkeäthän ne ovat ihan käytännössä työttömille ja kaikenikäisille opiskelijoille, ja varsinkin vähävaraisille ja ikäihmisille edullinen, rakentava elämänsisältö ja henkisen vireyden lähde. Aikanaan kirjaston siirtäminen Jämsänkoskelle oli uskomaton asia – suuri ihmettelyn aihe myös Jämsästä muualle muuttaneille. Ja niin pitkälle mentiin tässä asiassa vuoden 2017 lopulla, että kirjastoauton toimintakin Jämsässä lopetettiin – mukamas kuljettajan ja sitten varojenkin puutteen takia. Tiedossa kuitenkin oli kuukausia aiemmin kuljettajana toimivan siirtyminen toiselle paikkakunnalle, ja seuraajaksi tänne oli tarjolla äskettäin vakituisesta linja-autonkuljettajan tehtävästä eläkkeelle jäänyt henkilö. Tässä yksi tärkeä käyttökohde konsulttikustannuksista vapautuville rahoille. Entä autottomien ja ikääntyvien liikkumismahdollisuudet. Tämä talvi on kieltämättä ollut kelien suhteen haastava. Helposti säästetään sivuteiden ja kaupungin kevytväylien hoidosta, vaikka niin tehden eriarvoistetaan asuinalueet ja asukasryhmät rajusti. Vaikeutetaan kaikkien jalankulkijoiden ja erityisesti sivummalla asuvien sekä ikääntyvien ja huonokuntoisten liikkumista. Jopa Jämsän keskustassa hoidetaan kunnolla vain ajoradat, joissakin tapauksissa pyörätiet, mutta jalkakäytävät jätetään hoitamatta. Puhumattakaan sivukatujen jalkakäytävistä – niille saatetaan jopa varastoida lumikasoja... No, löytyihän sentään rahaa Seppolan entisen koulun urheilukentän temppuradalle. Onko muuten tilastoa, kuinka suurta nuorisomassaa se palvelee?