Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Löytyykö työ lakia muuttamalla?

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan elokuussa Suomessa oli 202 000 työtöntä. Uskon, että iso osa tähän ryhmään kuuluvista haluaisi herätä aamulla herätyskellon piipitykseen tajutakseen, että on työaamu. Noustakseen reippaasti ylös keittämään aamukahvit ja harjatakseen hampaat kelloa kytäten, ettei vain myöhästy töistä. Vaikka työn rankkuudesta, kiireestä ja stressistä puhutaan paljon, on myös se stressaavaa, jos töitä ei löydy. Kuukaudesta toiseen jatkuva työnhakurumba on lannistava. Ensin etsitään sopivia työpaikkoja, kirjoitetaan tarkkaan pohtien työhakemuksia ja lopulta petytään jälleen kerran. "Kiitos hakemuksestasi, mutta valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun" – sähköpostiin kilahtava koruton viesti syö miestä ja naista. Kymmenien hakemuksien jälkeen alkaa tuntea itsensä huonoksi ja epäkelvoksi yhteiskunnan jäseneksi. Jossain vaiheessa usko omiin kykyihin alkaa horjua. Tämän takia vuodenvaihteessa voimaan astunut työttömyysturvan muutos tuntuu pahalta. Ikään kuin virallinen koneisto vielä löisi lyötyä ja painaisi epäonnistujan leiman työttömän otsaan. Niin sanottu aktiivimalli rankaisee työtöntä, jos hän ei pysty näyttämään riittävää aktiivisuutta 65 päivän tarkastelujakson aikana. Aktiivisuutta voi osoittaa tekemällä töitä tarkastelujakson aikana vähintään 18 tuntia tai osallistumalla viisi päivää työllisyyttä edistäviin toimiin. Määrät kuulostavat pieniltä, mutta jos töitä ei ole, niin niitä ei ole. Yhtä hyvin pienillä paikkakunnilla saattaa tulla pulaa te-toimiston tarjoamista palveluista. Onko silloin reilua leikata työttömyysturvaa? Sinällään työttömien aktivointi ei ole huono asia, mutta kohdentamisessa ja käytännön suunnittelussa olisi voinut olla viilaamisen paikkaa. Juuri työttömäksi jääneelle raipan näyttäminen tuntuu kohtuuttomalta. Sen sijaan pitkään työmarkkinoilta poissaolleille jonkinlainen aktivointi on paikallaan, ettei ajatus työllistymisestä karkaa liian kauas. Aktiivimallin seuraava osakin on jo suunnitteilla. Toteutuessaan tämä velvoittaisi työttömät viikoittaiseen työnhakuun ja sen raportointiin karenssin uhalla. Tässä lähtöajatuksena tuntuu olevan määrä, ei hakemusten laatu. Järkevää? Muutoksia tehdessä tulisi kuitenkin pitää mielessä, ettei työttömien rankaiseminen ole ratkaisu siihen, että töitä on liian vähän. "Työttömien rankaiseminen ole ratkaisu siihen, …että töitä on liian vähän."