Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Suru on koditonta rakkautta

On asioita, joita ei voi unohtaa. Olin kerran tilanteessa, jossa vieressäni seisoi minulle tärkeä ihminen, joka piti kädessään ilmoitusta työpaikaltaan. Hänet oli lomautettu. "Minulla ei ole mitään arvoa, minä tapan itseni", hän totesi. Tuosta päivästä on kulunut useita vuosia, mutta voin elää hetken uudelleen kuin päivääkään en olisi vanhentunut. Muistan järkytyksen tunteen, sen ahdistuksen ja ne kyyneleet, jotka ryöppysivät valtoimenaan pitkin kasvojani syöksyessäni ulos asunnosta. Sen jälkeen asiasta ei enää puhuttu. Uhkaus oli uhkaus. Pettyneen ja musertuneen ihmisen purkaus, joka ei onneksi ole vielä toteutunut. Päivä jätti minuun jäljet, joita ei pyyhitä pois. Tässä lyhyen elämäni varrella olen kohdannut useita läheisiäkin ystäviä, joiden itsemurha-ajatus ei ole jäänyt pelkäksi aikeeksi. Jokainen näistä tapauksista on vaikuttanut syvästi minuun ja moniin muihin. Jokaisen tapahtuman kohdalla olen miettinyt, olisinko minä voinut estää tapahtuneen? En olisi. Kukaan ei voi auttaa, jos mistään ei tiedä, että toinen tarvitsee apua. Suomessa tehdään satoja itsemurhia vuodessa ja ne koskettavat tuhansia ihmisiä. En usko, että maastamme löytyy monta ihmistä, joka ei tietäisi tai tuntisi henkilöä, joka on päätynyt tähän traagiseen ratkaisuun. Jokainen tarina on erilainen. Ja vaikka miten toivoisi, sitä perimmäistä syytä näin äärimmäiseen tekoon ei tiedä kuin yksi ihminen. Ihminen kaipaa selitystä, mutta aina sellaista ei ole saatavilla. Tärkeintä onkin surra, hyväksyä menetys ja yrittää löytää ilo takaisin elämään. Kaikki tapahtuu vähitellen, omalla rytmillään. Me kaikki suremme eri tavalla. Toipuminenkin tapahtuu omalla rytmillä, sillä suru aaltoilee. Suru on myös koditonta rakkautta, eikä kukaan saisi elää ilman kotia. Itsemurhilla on pitkä ja surullinen historia, josta on vaiettu ja tunnettu syyllisyyttä. Itsemurha on kuitenkin asia, josta ei saa vaieta. Se, että patoaa asiat oman kuorensa sisään, ei johda kuin vaikeuksiin. Asiantuntijoiden mukaan itsemurhalla on riski tarttua. On hienoa, että Suomessa toimii useita eri surujärjestöjä, joista yksi on itsemurhan tehneiden läheisille suunnattu Surunauha ry. Vertaistukea tarjoavat yhdistykset ovat parhaimmillaan paikkoja, joista saa ja joissa voi antaa jollekin avaimia ilon löytämiseen. Jokainen meistä tarvitsee iloa ja väriä elämään.