Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Elämänura-palkinnon vastaanottanut jämsäläinen: "Seuratyö on antanut minulle paljon, siksi en ole varmaan vielä lopettanut kokonaan."

–Se oli mykistävä kokemus. Näin Rauno Kotkajuuri kuvailee tuntojaan, kun hänet kutsuttiin viime perjantaina lavalle Keski-Suomen Urheilugaalassa. Koska Vuoden urheilijaksi valittua Lauri Markkasta ei NBA-kiireiden takia saatu paikalle, oli Elämänura-palkinnon vastaanottanut Kotkajuuri illan tähti. Kaipolan Vireen seura-aktiivin astuessa yleisön eteen juhlaväki nousi seisomaan ja antoi hänelle aplodit. –Olen jo vähän lopettelemassa seuratoiminnan, niin en ajatellut, että tällainen palkinto vielä tulee, Kotkajuuri toteaa. SM-mitaleita ja Suomen ennätyksiä Kotkajuuri on henkeen ja vereen urheilumies. Urheilu oli myös se, joka sai hänet muuttamaan Kaipolaan vuonna 1964. Kestävyysmatkoilla Suomen kärkijuoksijoihin kuulunut Kotkajuuri kutsuttiin tehtaalle työhaastatteluun, sillä urheilijalle oli suunniteltu paikkaa niin kutsutussa Kaipolan tallissa. Kaipolan talli saikin kovan vahvistuksen joukkoonsa. Kotkajuuren 1 500 metrin ennätys 3.47,8 riittäisi tänäkin päivänä pitkälle Suomen kansallisella tasolla. Hän on juossut 5 000 metriä parhaimmillaan 14.14,4. Kotkajuuri on nähty edustamassa Suomea maaotteluissa. Hänen aktiiviaikoina maaotteluita järjestettiin taajaan, esimerkiksi Suomi-Norja-otteluita oli usein. Myöhemmin Kotkajuuren parhaat saavutukset tulivat 40-vuotiaiden veteraanisarjoissa. Vireläinen juoksi muutaman SM-mitalin ja teki kaksi Suomen ennätystäkin. –Juoksu-ura jäi sitten myöhemmin taka-alalle ja seuratyö alkoi viedä enemmän aikaani. Tilastot ovat hyvässä tallessa Palkittu urheilumies on ollut mukana niin piirijärjestöissä kuin Suomen urheiluliiton kilpailuvaliokunnan jäsenenä. Kotkajuuri on ehtinyt lisäksi tehdä liki kymmenvuotisen uran Kaipolan Vireen toiminnanjohtajana. –Kai se on ollut sitä, etten ole osannut kieltäytyä, kun johonkin on pyydetty. Olen aina jatkanut uusiin tehtäviin toinen toisensa jälkeen. Tällä hetkellä Kotkajuuri on vielä mukana Keski-Suomen yleisurheilun kilpailutiimissä. Muuten luottamustehtävät on jätetty muiden harteille. Talkootöissä häntä toki näkee jokaisessa Vireen tapahtumassa. Yleisurheilupiireissä mies tunnetaan valmennustaidoistaan ja uskomattomasta tilastotiedostaan. –Ikä on jo vienyt muistia, mutta kyllä minulla on kaikki tilastot tallessa. Tiedän, mistä mikäkin tieto löytyy, hän kertoo. Kilpapainotteinen valmennustoiminta on jäänyt, mutta Kotkajuuri vetää talvella pari kertaa viikossa ikäihmisille suunnattua kehonhallinta- ja lihaskuntojumppaa. –Saan itsekin liikuntaa siinä samalla. MM-kisojen tähdet kävivät juttusilla Yksi Kotkajuuren parhaiten mieleen painuneista urheilutapahtumista on Helsingin vuoden 1983 yleisurheilun MM-kisat. Jämsäläismies oli kisoissa juoksujen valvojana, eli hänen silmiensä editse kulki lähes kaikki maailman tähdet. Näissä kisoissa Carl Lewis otti huimat kolme mestaruutta ja Tiina Lillak heitti keihästä MM-kullan arvoisesti. –Monet kilpailijat myös sanoivat minulle jotain ohikulkiessaan. Se oli hieno kokemus. Juoksuvalvojan tehtävä oli vaativa. Valvojia oli radalla 50 metrin välein, ja he katsoivat, että juoksu etenee sääntöjen mukaisesti ilman ratarikkoja ja tönimisiä. –Siitä alkoi minun kansainvälinen urheilutoimintani. Seuraavalla kerralla olin pituushypyn kilpailunjohtajana EM-kisoissa vuonna 1994. Välillä hiihdetään, sitten taas yleisurheillaan Tämän hetken Vire ei ole enää niin kestävyysjuoksupainotteinen kuin Kaipolan tallin aikoihin. Sama tilanne on muissa seuroissa, joissa yleisurheilua harrastetaan. Kotkajuuri sanoo, että kestävyysjuoksubuumi oli kovimmillaan Lasse Virénin Münchenin voiton jälkeen, mutta pian harrastajamäärät alkoivat laskea. –Tällä hetkellä hyppylajit ja pikajuoksumatkat ovat kaikkialla suositumpia kuin kestävyysjuoksu. Ilmeisesti kestävyysjuoksu on liian kova laji monelle. Vireessäkin lajien suosio on aaltoillut vuosien saatossa. Välillä seurassa on hiihdetty innokkaammin kuin yleisurheiltu, mutta tällä hetkellä kesälajit ovat vahvemmalla. –Seuratyö on antanut minulle paljon, siksi en ole varmaan vielä lopettanut kokonaan. Karnevaalit lähtivät Kotkajuuren työstä Yksi tärkeä osa yleisurheilun suosiosta kietoutuu kesän lajikarnevaaleille. Kotkajuuren alulle panema kestävyysjuoksu-, pituushyppy-, kolmiloikka- ja kävelykarnevaalit ovat tällä hetkellä osallistujamäärillä laskettuna Suomen suosituimmat karnevaalit. –Nykyään nämä ovat myös tuloksellisesti parhaimmat karnevaalit, Kotkajuuri tietää. Siitä mies on mielissään, että tapahtuma vahvistuu ja kasvaa vuosi vuodelta. Myös seuran koko toiminnan tila ja tulevaisuuden näkymät saavat Kotkajuuren tyytyväiseksi. –Vireellä menee hyvin etenkin yleisurheilupuolella. Meillä on paljon lapsia ja toimintaa. Tällä hetkellä pituushyppääjä Kristian Pulli on luonnollisesti seuran tähti. Kotkajuuren mukaan Vireen 13–15-vuotiaiden joukosta löytyy useita lahjakkuuksia, joista voidaan odottaa paljon. –Kristianiin uskon. Hänellä on kaikki edellytykset parantaa. Luotan, että Krisu pääsee vihdoin EM-kisoihin.