Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Sanojen varsinaisessa merkityksessä

Tämänkin kolumnin rakennusaineina ovat sanat. Niistä muodostuu lauseita – epäsuoria ja hyvällä onnella myös suoria. Takana on sekalaista ajattelua, joka on kuin lankarulla. Yleensä pää on hukassa. Kuten musiikissa ja vaatteissa, myös sanoilla on oma muotinsa. Niilläkin voi hienostella. En ymmärrä minkä vuoksi, kun voi sanoa jonkin takia. Kauppa voi olla auki tai kiinni, vaikka kyllähän avoinna ja suljettu kuulostavat hienommalta. Ja miten voikin olla niin haastavaa kutsua jotain vaikeaksi? Sanoilla voi kikkailla ja luoda mielikuvia. Pääministerimme hehkutti, kuinka Suomeen on saatu kilpailukykysopimus. Me palkansaajat inisimme, että kyseessä on työehtojen kiristäminen. Oppositio puhui pakkolaista, ikään kuin lait olisivat vapaaehtoisia. Sipilä iloitsi myös tuottavuusloikasta. Sen päälle otetaan vielä digiloikka. Minusta loikat saisi jättää sammakoille ja kolmiloikkaajille. Matkustajatuonnissa vedetään mutkat suoriksi. Kuvittelin sen olevan kirjaimellisesti matkustajien tuomista, mutta se onkin suunnilleen yhtä kuin viinaralli Virosta. Viina ja rallihan ne vasta yhteen sopivatkin. Vuoden 1918 tapahtumille voi jokainen valita suosikkinsa. Tarjolla ovat esimerkiksi sisällis-, vapaus- tai kansalaissota. Hieman asenteellisempi termi on kapina. Mummuni puhui aina veljessodasta. Hänen mukaansa ”veli nousi veljeään vasten”. Varsinkin punaisten puolella taisteluihin osallistui myös naisia. Heitä ei kutsuttu susijengiksi vaan susinartuiksi. Yhtä kuvaava termi olisi ollut työläistytöt. Avioliittokaan ei ole välttynyt latauksilta. Sitä on vähintään kahta lajia: tasa-arvoinen tai aito. Ongelmattomin lienee kulissi. Kun Aamulehti päätti siirtyä sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön ammattinimikkeiden ja tittelien suhteen, niin hyvin pian netissä pohdittiin sitä tärkeintä: voiko pyykkipoikaa enää kutsua pyykkipojaksi. Jos et sitä vielä tiennyt, se ei ole sen enempää nimike kuin tittelikään. Se on vain nipsu. En ole kuullut, että yhtäkään naisten aseman parantamista ajanutta miestä olisi kutsuttu naisasianaiseksi. Yhtään miestä ei ole lentoemäntänä, tuskin myöskään bingoemäntänä. Ja silti on miehiä, jotka väittävät, että väliäkö tuolla millä nimellä kutsutaan. Käytätpä sitten ihmisten tai enkelten kieltä, pidä varasi, ettei sinulla ole symbaalissasi pelkkää sanahelinää. "Heitä ei kutsuttu …susijengiksi vaan …susinartuiksi."