Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mitä karsitaan, mitä säilytetään? Myös liikuntapaikkaverkosto on nyt perusteellisessa syynissä

Jämsän kaupungin säästötalkoot ovat näkymässä myös kaupungin liikuntapaikkaverkostossa. Verkoston laajuutta kartoittavan työryhmän asialistalla ovat lisäksi muun muassa liikuntatoimen jakamat avustukset. Liikuntapaikkaverkostoa on tarkasteltu alakoulujen oppilaaksiottoaluejaon mukaan. Tavoitteena on listata kunkin alueen liikuntapaikat rakennuksineen ja muine rakenteineen, arvioida niiden kunto sekä tehdä esitys toimenpiteistä ja niiden aikatauluista. Esityksen on määrä valmistua helmikuun loppuun mennessä. Työryhmän listoilla varsin monen paikan kohdalla lukee "ylläpidetään", kertoo työryhmään kuuluva vapaa-aikapalvelupäällikkö Katja Pohjoismäki . –Luottamushenkilöt tekevät luonnollisesti lopulliset päätökset, hän muistuttaa. Investoinnit helppohoitoisuuteen tuovat myöhemmin säästöjä Pitkällä tähtäimellä kuluja saadaan alas kehittämällä liikuntapaikkoja niin, että niiden hoito on mahdollisimman helppoa ja aikaa säästävää. Työryhmän listoille onkin mahdollisesti tulossa useampia investointiesityksiä. –Esimerkiksi Paunun kenttä tulee vaatimaan lähiaikoina kunnostusta, ja me esitämme sen muuttamista tekonurmeksi. Se paitsi vähentäisi menoja, myös lisäisi tuloja, Pohjoismäki laskeskelee. Joidenkin kunnostusta kaipaavien kohteiden tilanne ei ole aivan yksinkertainen. Pohjoismäki nostaa esimerkiksi Kaipolan urheilukentän, jonka nurmikenttä ja sen ympärillä kiertävä kivituhkapintainen juoksurata ovat huonohkossa kunnossa. Kuntoa heikentää osaltaan käytön vähäisyys, jonka vuoksi juoksurata pääsee helposti nurmettumaan. Työryhmässä on arvioitu, että Kaipolassa paras paikka liikuntapaikalle olisi nykyisen kaukalon kohdalla lähempänä koulua, jolloin koululaiset pystyisivät hyödyntämään sitä välitunneilla. –Lähiliikuntapaikat ovat tärkeitä, mutta kuinka paljon vähäkäyttöisen paikan ylläpitoon kannattaa satsata, tiivistää Pohjoismäki ongelmaa. Työryhmän lopulliseen esitykseen saattaa sisältyä myös tietyistä investoinneista luopumista. Tästä esimerkkinä on runsaasti keskustelua herättänyt latukonehalli, sillä koneen säilytys näyttäisi järjestyvän muulla tavoin. Miten korvataan entisen lukion liikuntahalli? Kaikki kaupungin liikuntapaikat eivät ole liikuntatoimen alla. Koulujen liikuntasalien käytöstä kertyvät kulut ja tulot menevät kouluille, ja toisaalta esimerkiksi frisbeegolfrata ja kaupungin pienjääkentät kuuluvat puistotoimen alle. Käytännössä sisäliikuntapaikoista vain Särkijärven kuntotalo ja entisen lukion liikuntahalli kuuluvat liikuntatoimelle. Molemmat ovat elinkaarensa loppupäässä, eli niiden käyttöikä on parhaassakin tapauksessa vain puolenkymmentä vuotta. Jos Särkijärven kuntotalosta luovutaan, sille löytynee Pohjoismäen mukaan korvaavia tiloja. Asiaa on viety eteenpäin yhdessä nyrkkeily-judosalitilan etsinnän kanssa. –Liikuntahallissa neliöitä on sen sijaan 644, ja sille on jo vaikeampaa löytää korvaavaa tilaa. Sen käyttöastekin on korkea. Uimahallin kävijämääriä halutaan kasvattaa Kulujen vähentämisen ohella työryhmässä on mietitty keinoja tulojen lisäämiseen. Tähän tähtää esimerkiksi viime vuoden lopulla käyttöön otettu uusi kulunvalvontajärjestelmä sekä siihen lähitulevaisuudessa yhdistettävä, verkossa toimiva varausjärjestelmä, joka tekee liikuntatilojen vapaiden aikojen varaamisen helpoksi myös yksittäisille liikkujille. Oma lukunsa on uimahalli Koskikara, jonka remontti on valmistumassa keväällä. Tavoitteena on saada hallin asiakasmääriä kasvattamalla myös lisää tuloja. Suosituksi osoittautuneita vesiliikuntaryhmiä on Pohjoismäen mukaan tarkoitus ainakin lisätä ilman, että henkilöstökulut nykyisestä kasvavat. Uimahalli on kaupungille melkoinen kuluerä, sillä esimerkiksi viime vuonna jokaista käyntikertaa kohti jäi kaupungin maksettavaksi 3,37 euroa. –Poistot eivät ole muutamaan vuoteen rasittaneet uimahallin taloutta, mutta remontin myötä nekin alkavat jälleen pyöriä, Pohjoismäki kertoo. Leijonanosa tukieuroista jäähalleille Seuroilla ja yhdistyksillä on oma tärkeä roolinsa liikuntapaikkojen ylläpidossa. Esimerkiksi Oinaalan hyppyrimäki Jämsänkoskella ja Runttimäen maastoliikuntakeskus Kuorevedellä hoidetaan kokonaan yhdistysvoimin, samoin kuin yli kymmenen kansanhiihtolatua eri puolilla Jämsää. –Kansanhiihtolatujen hoitokorvaukset ovat suht' mitättömiä. Täytyy myös muistaa, ettei yhdistys ole kasvoton, vaan yleensä kyseessä on pari, kolme aktiivista henkilöä. Arvostan heidän työtään todella paljon, Pohjoismäki sanoo. Viime vuonna liikuntatoimi jakoi yhdistysavustuksia ja liikuntapaikkojen hoitoon tarkoitettua tukea yhteensä 253 000 euroa. Tästä summasta leijonanosa, eli 185 000 euroa meni kaupungin kolmelle jäähallille, yhdistyksille jaettiin 38 000 euroa. Nyt nämäkin tuet ovat puntarissa. Kuntalaisten palautetta kaivataan Viime vuosina liikuntatoimessa on karsittu esimerkiksi latuverkostoa ja uimarantoja. –Jos jonkin liikuntapaikan ylläpito nyt lopetetaan, niin kyllähän se tulee näkymään. Tosin osaltaan asiaan vaikuttaa sekin, miten ihmiset oppivat käyttämään jäljelle jääviä paikkoja, Pohjoismäki sanoo. Työryhmä ei ole unohtanut pari vuotta sitten kuntalaisille tehtyä kyselyä liikuntapaikoista. –Toivomme nyt kuntalaisilta rehellistä palautetta ja arviota siitä, voisiko jotain lopettaa tai vähentää. Liikuntapaikkaverkkoselvitystä tekevään työryhmään kuuluvat vapaa-aikapalvelupäällikkö Katja Pohjoismäki, kaupungininsinööri Katja Rissanen, liikuntapaikkamestari Jani Virtanen ja kaupunginpuutarhuri Raisa Heino. Selvityksen on määrä valmistua helmikuun loppuun mennessä, ja sen sisältöä esitellään yleisölle maaliskuussa.