Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mielipide: "Sote-alan laskeva palkkatrendi ja käytössä olevat vähimmäispalkat näkyvät jämsäläisten ostovoimassa"

Sote-alan työehtosopimusneuvottelut olivat tällä erää erittäin tiukat. Työnantajalla oli tarjottavina runsaasti heikennyksiä työehtoihin. Neuvotteluissa oli mentävä työtaisteluihin asti, jotta saatiin työntekijän kannalta edes siedettävä tulos. Kauniit puheet mies- ja naisvaltaisten alojen palkkaerojen kaventamisesta olivat neuvotteluiden aikana vain kaunis muisto. Käytännön toimiin ei kukaan ollut valmis. Harvassa olivat poliitikkojen hoitajia tukevat puheet. Hiljaa oli palkkaeroista muulloin otsikoita repivä media. Hoitoalan todellisuudessa laskeva ansiokehitys ei tunnu huolettavan ketään. Neuvotteluissa saadut palkankorotukset eivät riitä tätä kehitystä kääntämään. Yksityinen sosiaaliala on kasvanut voimakkaasti osin kuntien tekemien ulkoistusten myötä. Tämä kasvu laskee hoitajien palkkatasoa edelleen, sillä yksityisellä sosiaalialalla lähihoitajien palkat ovat 10–15 prosenttia kunta-alaa alempia. Lisäksi useat työnantajat säästävät viikonloppujen ja öiden alhaisemmilla hoitajamäärillä ja lyhyemmillä vuoroilla, sekä tukevien töiden teettämisellä hoitohenkilöstöllä. Yksityinen sosiaaliala myös käyttää nollasopimuksia enemmän, kuin mikään muu ala Suomessa. Tämä selittää sen yksityisten kilpailuedun, jolla kunnat on saatu ulkoistamaan palveluitaan. Yksityisten työnantajien tavoitteena on palkkojen laskeminen edelleen esimerkiksi poistamalla vuorolisät. Tavoitteena on tehdä hoitoalasta matalapalkka-ala, josta saatavalla palkalla ei kukaan voi tulla toimeen. Tavoite kertoo työnantajien vähäisestä arvostuksesta työntekijöitään ja näiden ammattitaitoa kohtaan. Koska työ kohdistuu asiakkaisiin, tilanne kertoo myös näiden yhtiöiden arvostuksen puutteesta asiakkaitaan kohtaan. Elinkeinoelämän puolelta on jo jonkin aikaa haikailtu matalapalkkatyön perään. Matalia palkkoja pitäisi sitten kompensoida sosiaalituilla. Käytännössä tämä tarkoittasi palkkamenojen osittaista ulkoistamista valtion maksettavaksi. Sote-alalla yksityisten yhtiöiden tuloista suuri osa tulee kuntien ulkoistusten ja ostojen ansioista verotuloista. Jos nyt näiden miljoonavoittoja tekevien pörssiyhtiöiden palkkamenoistakin osa maksettaisiin verotuloista, niin eikö silloin näiden yhtiöiden käsi ole vähän liian syvällä yhteiskunnan taskulla? Jämsässä toimivat yksityisen sosiaalialan työnantajat tarjoavat työntekijöilleen pääsääntöisesti alan vähimmäispalkkaa. Tänä vuonna voimaan tulevien korotusten jälkeen tuo palkka lähihoitajilla on ilman kokemuslisiä 1918 euroa kuukaudessa. Työt aloittava uusi lähihoitaja saa lähtökohtaisesti satoja euroja kuussa alhaisempaa palkkaa, kuin se kunta-alan palkalta eläköitynyt, jonka hän korvaa. Ulkoistuksen yhteydessä yksityiselle siirtyneiden palkat kyllä säilyivät ennallaan. Ja myös säilyvät, sillä työnantaja on tekemällään palkkarakenteen muutoksella pyrkinyt varmistamaan sen, ettei työehtosopimusten mukaisia kokemuslisiä tarvitse maksaa. Uudet työntekijät eivät saa samasta työstä kuin vähimmäispalkan. Sote-ala työllistää Jämsässä arviolta noin 1 000 ihmistä. Alan laskeva palkkatrendi ja käytössä olevat vähimmäispalkat näkyvät jämsäläisten ostovoimassa. Ne näkyvät kauppojen myynnissä ja palveluiden käytössä. Osaltaan ne näkyvät myös kaupungin väestökehityksessä. Sote-alan osaamista virtaa Jämsästä muualle parempien palkkojen ja työolojen perässä. Jos työpaikka on Tampereella tai Jyväskylässä, ei välttämättä mene kovinkaan kauan, kun autoon pakataan muutakin kuin eväät. Jokainen lähtenyt hoitaja on entistä vaikeampi korvata, kun ammattitaitoisista tulijoista on pulaa. Yksityisten alhaiset hoitajamitoitukset, hoitajien kiire ja uupumus sekä osaavan henkilöstön muuttoliike eivät voi olla näkymättä jämsäläisten saamien palveluiden laadussa. Tämän pitäisi periaatteessa kiinnostaa myös Jämsän kuntapäättäjiä, sillä vastuu palveluista on ulkoistuksista huolimatta edelleen heillä. Kirjoittaja on SuPer Jokilaakson ao 411:n puheenjohtaja.