Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Jämsän kielikokeilusta tuli täysfarssi

Sehän meni täysin metsään. Vain kaksi jämsäläislasta ilmoittautui määräaikaan, eli vappuaattoon mennessä kokeiluun, jossa oppilaat olisivat käyneet koulunsa ilman pakollista ruotsin kieltä. Etukäteen kovasti hehkutettua kokeilua voi ainakin Jämsän osalta kutsua täydeksi farssiksi. Vaan eipä vahvasti ole mennyt muuallakaan. Kaustinen ehti vetäytyä koko hommasta ennen Jämsää. Jäljellä olevien neljän kaupungin verkkosivuilla asiasta ollaan niin hiljaa, että tuskin niissäkään kokeilusta ollaan tekemässä kärkihanketta. Siis sellaista suomalaisen kokeilukulttuurin keihäänkärkeä, jollaisena valtion hallitus sitä markkinoi. Lue lisää: Kielikokeilu tyssäsi ennen kuin alkoikaan – Vain kaksi oppilasta ilmoittautui mukaan Ministeri Sampo Terho (sin) ehtikin jo ilmaista harmistuksensa vapun jälkeen Iltalehdessä . Terhon mielestä kuntapäättäjät olivat vastahakoisia myöntämään kansalaisille vapautta ruotsin kielen pakollisuudesta. Jämsän aloitteen alullepanija Pekka Kataja (ps) taas vieritti syytä valtiovallan niskaan. Hän myönsi suoraan, ettei olisi laittanut kokeiluun edes omia lapsiaan. Syynä on, että korkeakoulussa virkamiesruotsi on pakko taitaa – osallistui kielikokeiluun tai ei. Tässä tapauksessa Katajan perustelut vakuuttavat ministeriä enemmän. Harvat vanhemmat haluavat rajata lastensa koulutusmahdollisuuksia nuoressa iässä, pikemminkin päinvastoin. Oman kokemukseni mukaan lapsille patistetaan ruotsin ja englannin kylkeen kolmas ja neljäskin kieli sekä pitkä matematiikka, jotta mahdollisimman moni koulutuspolku pysyisi avoinna mahdollisimman pitkään. On melko kiistatonta, että laajasti puhutut kielet, kuten kiina, venäjä, espanja ja ranska ovat hyödyllisempiä kuin ruotsi. On myös turhaa sanoa, ettei ruotsin opiskelu ole muista kielistä pois. Koulupäivä ei voi kestää miten pitkään tahansa. Pitkällä aikavälillä voi olla hyvinkin järkevää luopua ruotsin pakollisuudesta. Luopumista kuitenkaan kannata tehdä lasten kustannuksella, vaan perustuslakia muuttamalla niin, että Suomesta tehdään virallisesti yksikielinen. On syytä pitää mielessä, ettei tuo muutos tule helposti. Ei kukaan puolusta ruotsin pakollisuutta ilkeyttään, vaan vahvan tunnesiteen vuoksi. Ruotsin kieli on erottamaton osa suomalaista historiaa ja nykypäivää, sekä hyödyllistä niille, jotka sitä käyttävät. "Tässä tapauksessa Pekka Katajan perustelut vakuuttavat ministeriä enemmän."