Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Pitkä odotus päättyy omenaan

Minulla koittaa pian hetki, jota en uskonut tapahtuvan. Tiedättehän, kuinka elämän aikana ihmissuhteita tulee ja menee. Osa ystävistä ja kavereista jää kulkemaan rinnallasi, vaikka välimatka ja elämäntilanteet heittelevät teitä välillä kauaskin toisistanne. Onkohan tästä nyt 12 vuotta, kun me kahdeksan kaverusta teimme suunnitelman. Perustamme yhteisen tilin, jonne jokainen tallettaa tietyn summan kuukaudessa. Aluksi tilille lävähti jokaiselta kahdeksan euroa 12 kertaa vuodessa. Muutama vuosi meni näin, kunnes nälkä kasvoi ja summaa nostettiin 15 euroon. Jopa minä, köyhä heppatyttö, pystyin irrottamaan tyhjyyttä kumisevalta pankkitililtä tuollaisen summan joka ikinen kuukausi. Vuodet vierivät. Yksi kahdeksan hengen porukastamme erkaantui ystäväpiiristämme. Häntä ei enää näkynyt eikä kuulunut yhteisissä tapaamisissamme. Syytä oli varmasti meissä kaikissa, mutta lopulta maksoimme hänet ulos tulevasta suunnitelmastamme. Aikojen alussa päätimme, että lähdemme yhdessä 10 vuoden kuluttua matkalle jonnekin vähän pidemmälle. Kun 10 vuotta tuli täyteen keräyksen alusta huomasimme, että kalenteri ei antanut tyhjiä sivuja kaikille samaan aikaan. Matkakohde oli jo toki päätetty. Lähdemme tyttöjen kanssa New Yorkiin. Hikoiltuamme vuoden verran matkapäivän sopimisen kanssa, se saatiin vihdoin päätettyä. Ehkä joku meistä oli jo lievästi epätoivoinen, mutta nyt odotettu päivä koittaa. Viikko isossa omenassa alkaa muutaman päivän päästä. Matkustaminen on kallista. Naapurimaihin voi reissata edukkaasti, mutta vähänkään pidemmälle kukkaroa saakin kaivaa kunnolla. Minulla ei ole ollut vuosiin varaa matkustaa. Tai olisi varmasti ollut, jos olisin onnistunut karsimaan hevosen klinikkareissuista tai koirien sairaspäiväkustannuksista. Tälläkin viikolla tuli selväksi, että koiran ja kyyn kohtaamisen hoitaminen eläinsairaalassa maksaa noin tuhat euroa. Yksi matkakassa tyhjeni siinä. En usko, että olisin ikinä voinut säästää tällaista määrää massia, mitä nyt tarvitaan lentomatkaan ja majoitukseen. Ja vuosien sitkeys tarjoaa meille myös satoja euroja käyttörahaa. Tuntuu, kun kaiken saisi ilmaiseksi. Ei 15 euroa tunnu edes minun pussissani kohtuuttomalta. Pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä. En olisi uskonut, että minusta löytyy näitä piirteitä. No, ehkä seura teki kaltaisekseen.