Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Marja Pitkäniemi palasi koulun penkille 57-vuotiaana: "Koulutus toi minulle ammatillisen varmuuden"

Matkustaminen ja kielet ovat aina olleet lähellä Marja Pitkäniemen sydäntä. Vuoden 2017 alussa naisen silmiin osui ilmoitus Gradia Jämsän koulutustarjonnasta, ja hän meni kiinnostuneena kuuntelemaan koulutusinfoa. Nainen ei ollut istunut koulun penkillä sen jälkeen, kun hän vuonna 1979 painoi ylioppilaslakin päähänsä. –Koulutusinfossa istuessani tajusin, että haluan lähteä opiskelemaan matkailua. Matkailu on ollut aina elämässäni tärkeää, ja sukuni on ollut liikkuvaista sorttia, 58-vuotias nainen kertoo. Soitto TE-toimistoon antoi vahvistuksen sille, että aikuinenkin voi lähteä opiskelemaan. –Olen kiitollinen meidän systeemille. Sain opiskella työttömyyspäivärahalla, hän kertoo. Lapset ensin, ura vasta sitten Nuorena ajatus matkailualan opinnoista kävi Pitkäniemen mielessä. Lukion jälkeen hän haki yliopistoon opiskelemaan englantia ja luokanopettajaksi, muttei ensikertalaisena päässyt sisään. –Aloin odottaa ensimmäistä lastamme ja jäinkin sitten lasten kanssa kotiin 20 vuodeksi. Me halusimme saada lapset nuorena. Kyllä lapset voi hankkia ensin ja sitten vasta luoda uraa. Olen onnellinen, että lapset tuli hankittua nuorena. Nyt minulla on jo kuusi lastenlastakin, jotka ovat tuoneet paljon iloa elämääni, Pitkäniemi kertoo. Ennen Gradiassa opiskelua hän on ehtinyt olla myös yrittäjä ja tehdä sekalaisia töitä. Moni muistaa jämsäläisnaisen Kahvila Vehnänjyvän yrittäjänä. Pitkäniemi lopetti kahvilan pyörittämisen vuonna 2010, kun toiminta ei ollut enää kannattavaa. –Olenhan minä ehtinyt tehdä yhtä ja toista. Yrittäjyyden jälkeen tein sekalaisia töitä ennen opiskelemaan lähtöä, hän kertoo hymyillen. Pitkäniemi haluaa paiskia töitä Paluu koulun penkille oli mieluinen. Koulutus toi naiselle ammatillisen varmuuden, mutta antoi myös paljon sosiaalisia ilonaiheita. Pitkäniemi valmistui huhtikuussa matkailupalvelujen tuottajaksi. –Opiskelu oli erittäin hauskaa, ja oli hienoa olla osa ryhmää. Olen myös kaivannut sitä tunnetta, että tiedän kuka olen ja mitä teen. Minulla ei kuitenkaan ole yhtään haikea olo, vaikka opinnot ovat nyt ohi. Valmistuminen on naiselle käytännön juttu. Juhlia hän ei aio pitää. –Nyt minulla on yksi työkalu lisää elämää varten. En missään nimessä haluaisi vielä eläkkeelle, vaan haluan paiskia töitä. Parasta opiskelussa olivat työharjoittelut. Pitkäniemen yksi pitkäaikaisista unelmista täyttyi, kun hän oli viime kesänä lähes pari kuukautta töissä Ahvenenmaalla vierassatamassa. Harjoittelun aikana nainen sai treenata myös hieman ruosteeseen päässyttä ruotsin kieltä. –Olen aina tykännyt Ahvenanmaasta. Siellä oli ihana olla ja chillailla töiden ulkopuolella. Työ oli mukavaa. Satamassa kävi paljon turisteja, ja pääsin hyödyntämään kielitaitoani. Matkailualalla kielitaitoa tarvitaankin. Pitkäniemi puhuu sujuvasti ruotsia, englantia ja espanjaa. Hän pystyy myös asioimaan saksaksi ja osaa ranskan kielen alkeet. Hän osaa myös lukea hepreaa ja kreikkaa. –Sisarukseni asuivat 1970–1980-luvuilla Etelä-Amerikassa. Kävin nuorena siellä, ja silloin 15-vuotiaana päätin opetella kielen. Pikku hiljaa espanjan kieleni on vahvistunut. Käytän kaikki mahdollisuudet hyväkseni, jotta voin vahvistaa kielitaitoani. Juttelen rohkeasti tuntemattomille, enkä pelkää virheitä, Pitkäniemi paljastaa. Tie voi viedä vaikka ulkomaillekin Uudella alalla työskentelystä nainen ei ota stressiä. Hänellä on osa-aikatyö avustajana, joten taloudellisia paineita opintojen päättyminen ei tuo. –En kaipaa vakituista työtä. Nautin erilaisista projekteista ja sesonkityöstä, joten uskon oman alan töitäkin tulevan vastaan. Opinnoissa painotettiin matkailupalvelujen tuottamista täällä kotimaassa. Pitkäniemi haaveilee kuitenkin jostain työrupeamasta myös ulkomailla. –Voisin mennä muutamaksi kuukaudeksi ulkomaille oppaaksi. Se olisi hieno kokemus. En kuitenkaan usko lähteväni pysyvästi pois Suomesta. Lapseni, lastenlapseni ja ystävät ovat minulle tärkeitä, ja haluan pysyä lähellä heitä.