Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mielipide: Vanhuus BB-talossa

Johtajat ja päättäjät ovat vakuuttuneita teknologian kaikkivoipaisuudesta. Mitä epäkohtia esimerkiksi vanhustenhoidosta löytyykään, korjausta etsitään aina teknologiasta. Viime aikoina otsikoissakin olleeseen kotihoidon kriisiytymiseen ratkaisuksi esitetään teknologiaa. Ei suinkaan hoitajien lisäämistä, joka kuitenkin olisi usein ainoa toimiva ratkaisu. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen sote-uudistuksen säästöpotentiaalia koskevassa muistiossa korostuu teknologiauskovaisuus. Suurin säästöpotentiaali löytyy muistion mukaan digitalisaatiosta ja teknologian käytöstä. Henkilöstömäärää sen sijaan vähennetään. Suurin osa säästöistä otetaan vanhustenhoidosta. Vanhuksilta kun ei saa vaalirahaa. Muistiossa lainataan Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkosta , jonka mukaan hoidon tarpeessa olevien vanhusten määrän lisääntyminen ei lisää henkilöstötarvetta. Yhä useampi asukaskäynti toteutetaan virtuaalikäyntinä, joita laskelmien mukaan voi yksi hoitaja tehdä vuoronsa aikana jopa 40. Missään tosin ei sanota, mitä tuollaisella virtuaalikäynnillä voidaan asiakkaalle tehdä. Virtuaalinen iltapesu? Ei ainakaan lähellekään kaikkea sitä, mitä hoitaja voi nyt lyhyelläkin käynnillä tehdä ja havainnoida. Edellytyksiä virtuaalipalveluille pidetään Suomessa hyvänä, sillä ikääntyneistäkin monilla on älypuhelin. 65–74-vuotiaista älypuhelin on puolella. Pikainen kyselyni kotihoidon puolelle kertoi kuitenkin, että älypuhelimia on vain harvoilla asiakkailla ja hyvin niiden käytön osaa ehkä viisi prosenttia kaikista asiakkaista. Osalla tekee tiukkaa vastata edes tavalliseen puhelimeen. Vaikka tänään osaisit, voi muistisairaus viedä kyvyn ja huomenna olet neuvoton ja yksin. Visiona on tehdä teknologian avulla kodista turvallisin paikka vanhukselle. Varmasti kattavalla kameravalvonnalla ja erilaisilla teknologisilla ratkaisuilla tähän kyetäänkin. Onhan vangeillakin jo teknisesti valvottu koevapaus. Mutta missä on inhimillisyys ja ihmisyys, jos kamerat valvovat kuin BB-talossa ja hoitaja käy vaan virtuaalisesti? Yksinäisen vanhuksen sosiaaliset kontaktit jäävät todella vähiin. Lisäksi pitäisi ottaa huomioon se, mikä on koti. Muistisairaalla ei se välttämättä ole se kaksio, jossa hän nyt valvonnan alla asuu. Se koti voi hänelle olla se pieni maatila, jossa lapsuus on vietetty. Sinne pitäisi heti päästä, sillä lehmät odottavat lypsäjää. Sitä ihmisen ahdistusta ja huolta ei virtuaalikäynneillä auteta. Olikohan kenraali, myöhemmin presidentti, Dwight D. Eisenhower , kun totesi, että paraskaan suunnitelma ei kestä viittä minuuttia pidempään viholliskosketusta. Saman voi sanoa pätevän myös vanhustenhoidossa. Koskaan et tiedä, mikä odottaa, kun asunnon oven avaat. Asukaskontakti muuttuu hetkessä luonteeltaan täysin toiseksi. Miten virtuaalikäynti taipuu tähän? Etäyhteyden päästä reagointi voi olla haastavaa. Teknologiaa voi ja pitää hyödyntää hoitotyössä entistä paremmin. Eri toimijoiden eri tietojärjestelmät ja niiden kyvyttömyys keskustella keskenään, ovat todellisia ongelmia. Erilaiset koneet ja laitteet avustavat hoitajia työssään ja auttavat ylläpitämään asiakkaan toimintakykyä. Mutta voidaanko ja saadaanko teknologialla korvata inhimillinen kanssakäyminen, toisen ihmisen, vaikkakin hoitajan, kosketus ja keskustelu oikean läsnä olevan ihmisen kanssa. Inhimillisyyttä ja ihmisyyttä hoitotyössä ei saa säästöpaineissa ja teknologiahuumassa unohtaa. Vai ovatko ne jatkossa vain lisämaksullisia ominaisuuksia. Kirjoittaja on SuPer Jokilaakson ao 411:n puheenjohtaja