Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mielipide: Avohakkuista

Suomessa jotkut piirit ajavat ihmisten päähän sellaista käsitystä, että avohakkuut olisivat täällä jokin kauhea luontoa tuhoava ilmiö, joka hävittää linnut, kasvit ja metsien monimuotoisuuden. Siksi he nyt puuhaavat kansalaisaloitetta, jotta valtion metsissä ei saisi harrastaa enää avohakkuita. Monet asiantuntijat ja alan tutkijat voivat kuitenkin osoittaa, että todellisuudessa sillä on enemmän positiivisia ominaisuuksia, kuin huonoja. Ensinnäkin täällä Suomessa tehtävät hakkuut ovat keskimäärin puolitoista hehtaaria (hehtaari on 100 x 100 metriä). Muun muassa Kanadassa ne saattavat olla satoja, joka tuhansia hehtaareja. Avohakkuun kaskelle jätetään aina myös siemenpuita, eivätkä ne jää koskaan täysin avoimiksi. Nykyisin otetaan myös huomioon erityiset maastokohdat ja tehdään hakkuut maastoa myötäillen, eikä kaikkia puita kaadeta. Kun maata muokataan, hakkuun jälkeen paljastuu kivennäismaata ja monet uudet kasvit ja puut lähtevät alkuun luontaisesti. Tällaiset avohakkuut ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ne korvaavat sitä uutta elämää, joka syntyi ennen metsien kulottamisesta ja kadonneista niityistä ja ovat myös tärkeitä muun muassa mustikan ja puolukan geneettiselle uudistumiselle. Niihin kehittyy valtava hyönteisten, perhosten, erilaisten uusien kasvien ja muiden luontoarvojen kirjo, joka ei tiheässä metsässä ole päässyt esiin. Myös monet uudet linnut ja nisäkkäät muuttavat sille alueelle. Maahan jäävät latvat ja oksat muodostavat aivan uuden elinympäristön kaikenlaisille eliöille. Sen voi helposti havaita, kun katselee tilannetta pari vuotta hakkuun jälkeen, se kuhisee elämää verrattuna tiheään metsään. Avonaiset alueet kasvavat umpeen muutamassa vuodessa ja niiden puukanta monipuolistuu huomattavasti pelkän kuusikon sijaan.