Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Löylyjä ja elämyksiä – Saunakylässä pääsee nauttimaan savusaunan tunnelmasta ja vanhojen saunojen tarinoista

Suomen Saunakultturi ry:n ylläpitämä Saunakylä Juokslahdella on paikka, jossa vanhat savusaunat heräävät uudestaan henkiin kunnostuksen myötä. Saunoja on tällä hetkellä 24 ja niistä yksi, iso savusauna Virpiö, on käyttökuntoinen. Kahdelle pienemmälle saunalle on haettu luvat ja ne valmistuvat saunottavaan kuntoon tämän kesän aikana. Saunoja kunnostetaan vaiheittain. Yhtenä saunakylän tarkoituksena on tutustuttaa uudet sukupolvet vanhaan saunakulttuuriin elämyksellisyyden ja kokemusten kautta. Tärkeää on myös säilyttää ja koota savusaunoihin liittyvää perinnetietoa aina rakentamisesta itse saunomiseen. Saija Silen kertoo, että kaikista saunakylän saunoista ei ole tarkoitus tulla enää käyttösaunoja. –Vanhimmat saunat jätetään museosaunoiksi. Nekin kunnostetaan ja tehdään kiukaita myöten valmiiksi, mutta niitä ei enää lämmitetä, Silen sanoo. Vanhat saunat saattavat olla jopa ainoita säilyneitä kappaleita edustamaltaan ajalta tai rakennustavaltaan. Niiden ei haluta tuhoutuvan. –Saunat ovat tuoneet nimensä lisäksi mukanaan tarinan. Meillä on täällä esimerkiksi korsusauna, joita rakennettiin sotien aikaan rintamalla. Lisäksi on pohjoisesta tuotu 1800-luvun sauna, joka selvisi Lapin sodasta, Silen kertoo. Saunat on yleensä nimetty joko niiden alkuperäisen sijaintipaikan tai rakentajan mukaan. Rakennusten hirsissä näkyy merkkejä niiden tarinoista ja taustoista. Lapin sodasta selvinnyt Moskuvaaran sauna on pihapiirinsä ainoa polttamatta jätetty rakennus. Se on toiminut saksalaisten sotilaiden tukikohtana ja sen seiniin on tehty muun muassa tähystysaukkoja. Silen kertoo, että saunakylässä on edustettuna hyvin kaikki suomalaiset savusaunatyypit ja perinteiset rakennustavat. Kokoelma antaa hyvän kuvan siitä, miten eri puolilla Suomea on saunottu ja mitä se on merkinnyt ihmisille. Saunakylä tarjoaa mielenkiintoista katseltavaa sellaisellekin, joka ei saunomisesta niin välitä. Silen muistuttaa, että saunakylään voi tulla tutustumaan ja katselemaan saunarakennuksia milloin vain. Saunakylän sauna lämpiää seuraavan kerran juhannusaattona Juokslahti seuran kanssa yhdessä toteutettavassa juhannusjuhlassa. Sen jälkeen on tarkoitus saunoa ainakin joka toinen lauantai koko kesän ajan. Saunakylä on mukana myös kuun vaihteessa järjestettävän Saunamaakuntaviikon ohjelmassa. Elokuun alussa on luvassa runsaammalla ohjelmalla varusteltu saunaperinnepäivä, joka järjestetään yhdessä Taivaan naula -yhdistyksen kanssa. –He tulevat saunakylään avuksemme kunnostamaan saunoja ja lämmitämme yhdessä lauantaina 4. elokuuta saunan. Illan aikana on luvassa luentoja ja ohjelmaa liittyen saunaperinteisiin. Tapahtumaan ja saunomaan ovat kaikki tervetulleita. Tulleessaan voi tuoda nyyttäreiden hengessä vaikkapa polttopuita nuotioon tai vaikka jotain pientä syötävää, Silen kertoo. Omaa rantaa saunakylällä ei ole, mutta jokamiehen oikeudella pääsee kastautumaan Päijänteen rantamaisemissa. Silen kertoo, että toiveissa oli ja on edelleen saada yleinen uimaranta, mutta tällä hetkellä siihen ei ole mahdollisuutta. –Tarkoitus olisi tulevaisuudessa tehdä Saunakylän alueesta kaikille avoin ja monipuolinen virkistysalue, jossa voisi järjestää erilaisia tapahtumia, kursseja tai muuta ohjelmaa sekä tietenkin saunoa savusaunoissa, Silen kertoo. Haaveissa on myös talvisaunominen. Silenin mukaan se ei kuitenkaan ole vielä mahdollista, sillä tarvittaisiin ensin lämpimät pukeutumistilat ja pesupaikka talvikäyttöön. Näiden haaveiden toteutukseen on vielä matkaa, ensin kunnostetaan Saunakylään siirretyt saunat. Saunakylä on saanut Maaseudun kehittämiseen osoitettua EU-hanketukea paikalliselta toimintaryhmä Vesurilta, jolla voidaan toteuttaa alueelle muun muassa sähköliittymä ja porakaivo. Saunojen kunnostusta varten kootaan varoja kummisauna-ohjelman avulla, saunojen lämmitysmaksuilla ja yhdistyksen jäsenmaksujen avulla. Saunakylän saunat ovat saaneet kummeja paikallisista yrityksistä sekä kauempaakin maailmalta, esimerkiksi Japanista. Kummisaunan ottaminen kustantaa 2000 euroa, se on suurin piirtein summa, joka menee keskimäärin yhden saunan kunnostamiseen. –Kummisaunan ottaja saa itse valita saunan, tai sitten me voimme osoittaa sellaisen kummille. Kummien avulla saamme kunnostusrahaa ja kummit pääsevät halutessaan nauttimaan saunomisesta, Silen kertoo. Kummiksi haluaville on vielä saunoja jäljellä kymmenkunta, uusia kummeja ja aktiivisia toimijoita otetaan mielellään mukaan Saunakylään. –Meillä on tällä hetkellä aika pieni porukka tätä tekemässä ja toivotammekin tervetulleeksi joukkoomme kaikki kiinnostuneet. Saunakylä yhdistää ihmisiä ikään ja sukupuoleen katsomatta ja kaikille löytyy tekemistä saunojen parissa. Oli hienoa, että Saunakylä löysi paikkansa Jämsästä. Vaikka alku on ollut kankeaa ja hidastakin, olemme saaneet matkan varrella tärkeää tukea niin paikkakunnan asukkailta, kaupungilta kuin paikallisilta yrityksiltäkin, jotka ovat innostuneet ottamaan kummisaunoja ja avustaneet rakennustarpeiden hankinnassa, Silen kertoo. Saunominen Saunakylässä jatkuu syksyyn saakka ja keleistä riippuen vielä syyskuun puolella pääsee nauttimaan savusaunan tunnelmasta. Silen haaveilee, että vielä joku päivä Saunakylässä savusauna lämpiää jouluaattonakin. Siihen on kuitenkin tällä hetkellä vielä pitkä matka. Silen toteaa, että saunakylä rakentuu vähän kerrassaan, ajalla ei niinkään ole merkitystä vaan sillä, että ainutlaatuinen osa suomalaista saunaperinettä säilyy jatkossakin.