Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Julmuudelle ei heru ymmärrystä

Mikä on vialla, jos alakouluikäinen tai jopa nuorempi lapsi pitää huvina ja viihdykkeenä siilin raajojen repimistä tai lokinpoikasen lävistämistä tikuilla? Onko kotona unohdettu kertoa, että eläin tuntee kipua ja toisen satuttaminen noin ylipäätään ei ole hyväksyttävää, vai eikö vain välitetä ja annetaan lasten tehdä mitä huvittaa. Huolestuttaa, turhauttaa ja suututtaa lukea uutisia siitä, kuinka eläimet ovat joutuneet kärsimään lasten käsissä. Pahimmillaan tapahtumapaikalla on ollut läsnä aikuisia, joita ei tunnu kiinnostavan, mitä lapset touhuavat. Tuollaiselle julmuudelle ei heru millään muotoa ymmärrystä ja on aivan turha vähätellä asiaa, millään "pojat on poikia" tyylisellä sutkautuksella. Viattoman luontokappaleen kiduttaminen on yksikertaisesti kuvottavaa, eikä sellaista pidä sallia. On erittäin huolestuttavaa, jos lapsiporukalta puuttuu kyky ymmärtää, mitä tuollaisella inhottavuudella saa aikaan. En tiedä, onko kamalampaa se, että joidenkin vanhempien asenne sallii tämänkaltaiset teot, eivätkä he pidä tärkeänä opastaa lasta kohtelemaan kaikkea elollista sille kuuluvalla kunnioituksella vai se, että yhä useampien lasten mielestä kivusta sätkivä eläin tuo hupia päivään. Kyllä toivoisi, että lapset käyttäisivät energiaansa ja luovuuttaan johonkin fiksumpaan. Lasten ja nuorten harjoittamasta eläinten kiduttamisesta puhutaan yhä useammin ja eläinsuojeluyhdistys on todennut sen olevan iso ongelma. Pelottavaa ajatella, että meidän lapsissa ja nuorissa olisi yhä kasvavissa määrin näin paljon julmuutta. Minkälaisia aikuisia kasvaa lapsista, jotka eivät näe mitään väärää eläimen kiduttamisessa. On erittäin huolestuttavaa, jos ei ihminen ymmärrä tuottamaansa kärsimystä, kipua ja hätää. Ja vielä pahempaa on, jos ymmärtää, mutta toimii silti näin käsittämättömällä tavalla. Tällä surullisella pilvellä on hopeareunuksenaan ihmiset, jotka puuttuvat eläimen epäasialliseen kohteluun. En itse ole onneksi joutunut todistamaan mitään niin kamalaa, kuin esimerkiksi Pohjanmaalla lokinpoikasten kiduttamiseen puuttunut henkilö, mutta takuulla menisin väliin, jos tuollaista sairasta huvittelua osuisi kohdalle. Toivonkin, että yksikään ihminen ei kääntäisi katsettaan pois näkemästään ahdingosta. Lasten olisi hyvä oppia, että kamalilla teoilla on myös seuraamuksia. Pienenkään lapsen julmia tekoja ei pitäisi katsoa läpi sormien.