Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kahden talven projektina syntyi Jämsän kansallispuku – "Kunnianosoitus omille juurilleni"

Raija Lehtosen päällä komeilee hänen itsensä ompelema Jämsän kansallispuku. Lehtonen teki puvun Lahden Wellamo-opistossa kahden talvikauden aikana. Innostus kansallispukuihin lähti Lehtosen tanhuharrastuksesta. Ennen Jämsän pukua hän on tehnyt Keski-Suomen ja Hämeen puvut, joita käytti esiintymispukuina. Tanhuharrastus on jäänyt taakse, mutta kiinnostus kansallispukuja kohtaan on vain kasvanut vuosien saatossa. Jämsän puvusta on tullut Lehtoselle tärkein kansallispuku. –Puvun tekeminen oli kunnianosoitus omille juurilleni, Lehtonen toteaa. Jämsän puvusta on olemassa kaksi versiota, vanhempi ja tarkistettu. Lehtosen mieleen on tarkistettu malli, jonka mukaan hänen pukunsa on valmistettu. Tarkistamisella tarkoitetaan olemassa olevan puvun kokoamista uudelleen esikuvaansa vastaavaksi. Tarkistuksen myötä vanha versio ei kuitenkaan lakkaa olemasta. Jämsän naisen kansallispuvun paita on vaaleaa pellava- tai puolipellavapalttinaa. Kaulus on tärkätty pystyyn ja sen reunaan on purettu hapsu. Myös hihojen suissa on iskuhapsut. Jämsän tarkistetun puvun punainen liivi on vanhan puvun liiviä lyhyempi. Se on valmistettu villakankaasta. Liivissä on kaksirivinen napitus ja takana koristeellinen tamppi. Hame on ommeltu punavihreäraitaisesta puolivillaisesta parkkumista. Hameeseen kului 3 metriä kangasta. Esiliina on vaaleapohjainen, johon on painettu sinisiä kukkia. Esiliina voi olla myös valkoinen. Pukuun kuuluu silkkihuivi, jonka voi valita vapaasti. Se voi olla musta tai värikäs. Lehtonen valitsi huivin hamekankaaseen sopivalla kuvioinnilla ja väreillä. Lehtosella on suunnitelmissa pukuun kuuluvan aikuisen naisen päähineen, tykkimyssyn, ompeleminen. Jämsän pukuun ei kuulu korua. Lehtonen luonnehtii, että puku on jo itsessään niin näyttävä, ettei se koruja kaipaakaan. Lehtonen nautti puvun tekoprosessista. Kansallispuvun historia, juuret ja kehitys kiehtovat. –Perinteet ja niissä viipyily on tärkeää. Tällaista vaatetta on ihan erilaista valmistaa, kuin uudenlaista vaatetta. Tulee ihan erilaista syvyyttä tekemiseen, Lehtonen kertoo. Puvun materiaalikustannukset olivat Lehtosen mukaan 800-900 euroa. Vaikka puku oli suuri investointi, tuo se sitäkin enemmän iloa valmistajalleen. Lehtosta ei harmita, vaikka pukua ei pääsisikään käyttämään usein. –Olen innostunut tästä aiheesta ja puvun tekemisestä. Tekoprosessista jäi minulle jotain konkreettista käteen ja muistoksi. Kyllä se kannatti, Lehtonen toteaa. Lehtonen ei vielä varmaksi tiedä milloin puku pääsee ensikertaa todella käyttöön. Suunnitelmissa on osallistua kansallispukujen tuuletuspäiville, joita järjestetään ympäri maata. –Siellä voi vähän irrotella. Kaikki eivät pue koko pukua päälle, vaan laitetaan vaikka vain osia kansallispuvusta. Itse menen koko puku päällä, se tuo yhden tilaisuuden käyttää omaa pukua, Lehtonen kertoo.