Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Juhannussaunassa

Kiukaassa palavat puut rätisevät hennosti. Hieman raollaan olevasta tuhkaluukusta loimuava tuli luo mystisiä kuvioita hämärän saunan tummille seinille. Ulkona vihmoo kylmä tuuli, riepotellen isoja sadepisaroita saunan yksinkertaiseen ikkunaan. Luonnon omaa taustamusiikkia lumoavaan juhannussaunaan. Kaksi miestä istuu hiljaa lautomella. Hieman kyyryssä, nauttien saunan rauhallisesta tunnelmasta. Voisi jopa sanoa, että maailma jarruttaa ympärillä. Olo on kuin hidastetussa filmissä - kaikki on vahvasti tässä ja nyt, mutta olotilaa voi seurata ikään kuin ulkopuolelta seuraten. ”On tämä”, toinen mies toteaa katkaisten syvän hiljaisuuden. "On", vastaa toinen, tarttuu kauhaan ja heittää vettä aikaa nähneellä puukauhalla kiukaalle, joka suhahtaa kipakasti, lähettäen saunaan kuitenkin lempeän ja täyteläisen kuuman leyhähdyksen. Tuvan puolelta kuuluu saunaan muun perheen, vaimojen ja lasten, heleitä ja iloisia ääniä. Miehet tuntevat hiljaa tykönään, että elämä on kohillaan: Suomen kesä vaihtelevine säineen, perhe, yhdessäolo, turvallisuus, rauha ja rakkaus tähän kaikkeen. Kiuas sihahtaa taas voimallisesti. Löylyn laantuessa miehet katsahtavat toisiaan, nousevat lauteelta, pyyhkeet päällä kävelevät järven rantaan vesisateen hakatessa höyryäviä saunaihoja. Laiturilla tuuli tuntuu entistäkin purevammalta, mutta se ei häiritse. Keskiyön aurinko paistaa kuitenkin, paksujen ja märkien pilvien takana tosin tänä juhannusaattona. Pyyhkeet laiturin kaiteelle, rauhallisesti ilmeenkään värähtämättä laskeudutaan järviveteen. Kahdeksantoista-asteinen vesi tuntuu lämpimältä, kun ilmassa lämpötila on vajaa kymmenen. Kylmäähän se rehellisesti on, mutta sen ei anneta näkyä eikä vaikuttaa. Muutaman rauhallisen vedon jälkeen takaisin laiturille, pyyhkeet lanteille ja rauhallisesti hiljaisuuden vallitessa pieni ylämäki polkua pitkin takaisin mökille ja saunaan. Lasten ja vaimojen iloiset äänet kuuluvat edelleen tuvan puolelta, kun mieskaksikko istuu jälleen löylyssä. Kiukaan sihahtaessa ja ihon kihelmöidessä uintireissun jäljiltä, toinen kumartuu ottamaan kylmät oluet vesiastiasta alemmalta lauteelta. Pari suhahdusta, tölkin kallistamisen jälkeen pitkä nautinnollinen ähkäisy. ”On tämä”, toteaa toinen mies. "On", vastaa toinen. Ja heittää lisää vettä kiukaalle. "Miehet tuntevat hiljaa…tykönään, että elämä…on kohillaan."