Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Suurpelin aika – Adrenaliinia, nopeita tilanteita ja hauskanpitoa

Lauantaina 4. elokuuta oli jälleen Suurpelin aika. Jämsän paintballin Anssi Mennala on järjestänyt Suurpelin jo 16 kertaa. Laji on vuosien varrella muuttunut paljon. Julkiset pelit ovat pienentyneet ja Suurpeli onkin kiistatta Suomen suurin paintballin pelitapahtuma. Pelin aseita ja varusteita maahantuova Tuure Toivola tuntee lajin hyvin ja tietää, että kauas saa lähteä, jotta Suurpelin kaltaiseen tapahtumaan pääsee pelaamaan. –Tämä on meillekin vuoden kohokohta. Täällä on erittäin hyvä meininki. Kyllä täytyy ainakin Ruotsiin tai Venäjälle lähteä, että vastaava tapahtuma löytyy. Suurpelissä kohtaavat paintball harrastajat laidasta laitaan. Mennala kertoo, että mukana on niin SM-tason kilpapelaajia kuin harrastelijoita, jotka pelaavat vain kerran vuodessa. Suurpeli on myös paljon muuta, kuin kolmen joukkueen kamppailu pelialueen herruudesta. –Suurin osa pelaajista majoittuu Himoksella ja juhlistaa pelipäivää yhteisillä jatkoilla. Tämä on monelle myös tekosyy päästä pois kotoa, Mennala naurahtaa. Suurpelissä yhteishenki ja tunnelma ovat omaa luokkaansa. Erien välisiä taukoja on pidennetty, jotta tapahtumasta tulisi entistäkin sosiaalisempi. Hyvää yhteishenkeä rakennetaan pelissäkin. Kaksi joukkuetta pelaa aina samalla puolella kolmatta, puolustavaa, joukkuetta vastaan. Pelin aikana jokaisella joukkueella on puolustusvuoro. Turha huutelu ja syyttely jää pois, kun kaikki ovat jossain vaiheessa kavereita keskenään. Urho paintball teamia edustava konkaripelaaja Arto Piirainen tunnustaa Suurpelissä keltaista väriä. Omia joukkuetovereita löytyy myös punaisesta joukkueesta. –Voittamaton keltainen! Ei olla koskaan hävitty, eikä voitettu, Piirainen naurahtaa ja Mennala vieressä pohtii, että eivätkö keltaiset tosiaan ole koskaan voittaneet. Piirainen summaa lajinsa parhaiksi puoliksi adrenaliinin ja nopeat tilanteet. –Parhaat kohtaamiset pelissä tulee tuttujen kanssa. Joku tässä vain kiehtoo, kun aina jaksaa lähteä pelaamaan. Yhteisellä taukoalueella käy iloinen puheensorina. Suurpelin ensikertalainen Juuso Karhu , istuu ystäviensä kanssa tauolla. Hän kertoo pelanneensa vain kerran aikaisemmin ja sekin oli sisätiloissa. –Nyt on aika jännää, ei yhtään tiedä missä kukakin on ja yhtäkkiä on porukkaa niskassa, Karhu kuvailee ja lisää viihtyvänsä hyvin. Porukassa pelaa myös Jaakko Koski . Hän kertoo pelanneensa ensimmäisiä kertoja jo vuonna 2003. Suurpelikin on entuudestaan tuttu. Vihreässä joukkueessa pelaava Koski tunnustaa myös sinistä väriä ja taitaa taskusta pilkottaa vielä kolmaskin huivi. Mies on kerinnyt kiertää monta peliä vuosien varrella. –Yksi sininen täällä vihreiden joukossa, Koski virnistää. Punaista väriä vilkkuu Suolahdesta Suurpeliin tulleen kaveriporukan varustuksessa. Heillä on ollut hauskaa ja se näkyy ja kuuluu. Saku-Petteri Myllymäki kertoo olevansa porukan ainoa ensikertalainen. Muilla on takanaan pelejä jo neljän vuoden ajalta. EDIT: 5.8.2018 kelo 9.55 Korjattu yhden haastatellun etunimi oikein.