Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tervaa, huopaa ja tynnyrisaunoja – Koskenpäällä muisteltiin entisaikojen elämää

Kuin vanhoina hyvinä aikoina on Koskenpään työväentalolla ollut tällä viikolla vilskettä. Viime perjantaina talo täytti sata vuotta. Juhlaa vietettiin samanaikaisesti kyläpäällikkö Jorma Potin 60-vuotissynttäreiden kanssa. Kun Koskenpään työväentalo tehtiin, seinähirret työväenyhdistys sai puretusta Puontaan ja Honkasen yhteismeijeristä. Talo maalattiin punamullalla ja sisällissodasta lähtien se on toiminut paikallisten tapahtumien pitopaikkana. Keskiviikkona työpiksellä esiintyi gospelmuusikko Jaakko Löytty . Tiistaina tuvan veti täyteen puolestaan paikallishistorioitsija Hannu Ahlstedt , joka kertoi yleisölle Koskenpään entisistä vuosikymmenistä. Tuttuja nimiä vilahteli historiaa havisevan luennon lomassa. Teollisuusmies Kustaa Vuolle-Apiala , mylläri-taiteilija Eino Rautaruoho , kauppias Paavo Virtanen ja tynnyrisaunojen keksijä Esko Niinimäki ovat vieneet Koskenpäätä Suomen ja maailman kartoille. Huippuvuosina Jämsänkoskeakin väkirikkaampi Vuolle-Apialan suku teki aikanaan Koskenpäästä teollisuuspitäjän. Tervatehdas työllisti alueen väkeä runsain mitoin. Pelkästään tervasten hakeminen metsästä ja niiden pilkkominen tervan valmistusta varten toi työtä alueen savotta- ja hevosmiehille. Huopateollisuus pääsi puolestaan käyntiin, kun Vuolle-Apiala palkkasi Karjalasta kirvulaisia mestareita polkaisemaan huopikasteollisuuden alkuun. –Puuta tarvittiin huopatehtaallakin polttoaineena, sillä koneet kävivät höyryllä, kertoo Ahlstedt. Kun tultiin 1920-luvulle, Koskenpää täytti vireän ja itsenäisen pitäjän mitat. Alunperin rukoushuoneeksi tehty kirkko oli paikoillaan ja väkeä oli enemmän kuin pienessä kylässä. –Kun Koskenpäästä tuli itsenäinen kunta 1926, täällä oli enemmän asukkaita kuin naapurikunnassa Jämsänkoskella. Taiteella kuuluisaksi Lapsia oli joka kylällä. Parhaimmillaan Koskenpäällä toimi seitsemän kansakoulua. Kun kehitys vielä kehittyi, nousi kirkonkylälle pankit, apteekki ja oma kunnantalo, Kuntala. Vesistöjen pilkkomille alueille hankittiin losseja helpottamaan liikkumista. Kuuluisuuteen Koskenpään vei sitten lopulta kuitenkin taide, kun Eino Rautaruohon Kukko lähti lentoon. Vanhoista maataloustyökaluista rakennettu taideteos hurmasi ensin Helsingin taidepiirit. Samaa kyytiä Kukkoa vietiin ulkomaille saakka. Kansainvälinen lehdistö vieraili Survosenkosken partaalla ihmettelemässä maalaismyllärin taidetta ja elämänfilosofiaa. Hieman myöhemmin Paavo Virtasen kauppapuoti aiheutti saman ilmiön. Kun presidentti Martti Ahtisaari oli vieraillut Paavon kaupalla, moni turistikin suunnisti ihmettelemään yli 90-vuotiaan Paavon luotsaamaa Huhtian pientä tavarataloa.