Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Näytelmäarvio: Taas muistettiin Olavi Virtaa

Sähkökosken katsomossa kävi sunnuntaina huiku, kun pohjatuuli ryhtyi kilpalaulantaan Olavi Virran ikivihreiden iskelmien kanssa. Nostalginen musiikki lämmitti kuitenkin ensi-iltayleisön mielen. Tarina takavuosien iskelmätähden noususta ja laskusta on samalla kertomus ihmiselon ihanuudesta ja kurjuudesta. Risto Hakolan käsikirjoitus antaa näytelmälle vankan pohjan. Moni kuitenkin muistaa, että sama Olavi Virran elämään pohjautuva näytelmä esitettiin Jämsässä vain kolmisen vuotta sitten. Tuolloin esityspaikkana oli J+J-teatterin sisänäyttämö. Anna-Maija Ojansivu ohjasi tuolloin näytelmän, kuten myös nyt, ulkonäyttämöllä. Vaikka useat sivuosien esittäjät ovat aikaisemmasta vaihtuneet, paikallinen yleisö ei ole unohtanut juonen kulkua. Siksi lämmittelynäytelmässä piilee kyllästymisvaara. Uusille katsojille näytelmä on tietysti uusi ja katsomisen väärti. Kunto Ojansivu vie Olavi Virran pääroolin läpi ammattilaisen ottein. Jari Silventoinen taituroi peräti seitsemässä sivuroolissa papista portsariin. Kaikilla muillakin sivuosien esittäjillä on useita rooleja kullakin. Pentti Ruukki nousee joukosta esille erityisen valovoimaisesti. Naiset olivat Olavi Virran intohimo ja heikkous. Näytelmässäkin naiset täyttävät Olavin sylin ja sydämen. Tärkein heistä on tietysti Virran Irene-vaimoa esittävä Anne Partanen . Naisia tarvitaan myös enkelikuoroon maestron taustalle. Hienoa kuultavaa on Virran ja Metrotyttöjen ( Päivi Himanen , Kaisa Rantala ja Miia-Maria Könkkölä ) yhteinen esiintyminen. Ilahduttavaa on, että jämsäläisten naisnäyttelijöiden joukkoon on tullut uusia näyttämökasvoja konkareiden joukkoon kokemusta keräämään. Matti Ekmanin sovittama musiikki kuljettaakin eteenpäin näytelmää, jonka puherepliikit tahtoivat lennellä ensi-illassa tuulenpuuskien sekaan. Illan aikana kuullaan Sokeripala , Ajomies ja muut Maestron laulut, jotka osuvat monen sydämeen. Kaikkiaan Sähkökoskella ollaan tänä kesänä tutun ja turvallisen äärellä. Tarina etenee verkkaiseen tahtiin. Yllätyksiä ei katsojille tarjota. Pientä irtiottoa tarinaan tuovat hauskat hahmot Pekka ja Pätkä (Jari Silventoinen ja Seppo Väänänen ). Kohtaus Ilomantsin tanssilavalla on myös reipasta ja soljuvaa katsottavaa. Tarinan opetus on alleviivattuna: mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Olavi Virta meni virran mukana, hän lauloi ja joi. Omaisuus ja perhe lähtivät, terveys petti ja Virran elämä päättyi kovin varhain. Viimeiset vuodet häntä hoivasi Hulda Simula . Näytelmässä Huldaa esittää ohjaaja Anna-Maija Ojansivu. Parina viime kesänä Sähkökoskella on totuttu näkemään huippuluokan harrastajateatteria. Toissakesäinen Seitsemän veljestä ja erityisesti viime kesän Juuso – viimeinen patruuna olivat nappisuorituksia. Siksi uudelleen lämmitettyä Olavi - elämän virtaa katsellessa tulee mieleen, onko nyt menossa jonkinlainen suvantovuosi? Varmasti Olavi Virralla on yhä ystävänsä. Hopeisen kuun soisi kajahtavan vielä monta kertaa ensi-iltaa tyynempään iltaan.