Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Nuorisokoti Metsäkonttorin ensimmäiset asukkaat ovat saapuneet – Katso videolta, miltä 1950-luvun rakennuksessa näyttää

Jämsän uuden nuorisokodin ovet aukesivat kesäkuun puolivälissä. Vanhaan UPM:n Metsäkonttoriin Jämsänkoskelle remontoidun Nuorisokoti Metsäkonttorin ensimmäiset asukit ovat jo kotiutuneet uusiin huoneisiinsa. Jämsän Nuorisokotia Kelhänkadulla pyörittäneen Novamit Oy:n helmikuussa ostaneen Metsänova Oy:n yrittäjäkolmikon naiset Helena Kekoni , Inka Tonteri ja Nanna Heinänen istuvat uuden kodin avarassa olohuoneessa huokuen hyvää tuulta, intoa ja lämpöä. –On tämä ollut aikamoinen puserrus. Remonttia ovat olleet tekemässä niin puolisot, lapset kuin isätkin. Melko nopeasti saimme kuitenkin paikat valmiiksi. Olemme erittäin innoissamme ja odottavin mielin, Metsäkonttorin yksikön kasvatusjohtajana toimiva Heinänen kertoo. Remontissa valmistui huoneet seitsemälle 8–17-vuotiaalle nuorelle, yhteisiä oleskelutiloja sekä henkilökunnan tilat. 1950-luvulla rakennettuun taloon täytyi rakentaa suihkut ja yksi vessa lisää, mutta muuten pelkkä pintaremontti riitti. –Käytimme mahdollisimman paljon paikallisia palveluita. Iso kiitos kuuluu kunnallispalveluille ripeistä tarkastuksista ja tietysti kaikille apuna olleille tahoille. Meistä lopputulos on erinomainen, ja täällä näyttää kotoisalta, mikä on asukkaiden kannalta erittäin tärkeää, Metsänova Oy:n toimitusjohtaja Kekoni kertoo. Katso videolta, miltä remontoidussa Metsäkonttorissa näyttää Juttu jatkuu videon jälkeen Suunnitelmia myös avopalveluiden laajentamisesta Jämsässä Kelhänkadulla jo kymmenen vuotta toimineen yksikön kaikki seitsemän asukaspaikkaa ovat olleet täynnä aina vuodesta 2015 lähtien, joten uusi nuorisokoti vastaa lastensuojelun kasvaneeseen kysyntään. Nuorisokoti on yksityinen lastensuojelulaitos, joka tarjoaa ostopalveluna kunnille sijoituspaikan huostaanotetulle, kiireellisesti sijoitetulle tai avohuollon tukitoimena sijoitetulle lapselle sekä avotyötä sijoituksen tarpeen arvioimiseksi tai sijoituksen ehkäisemiseksi. Nyt Metsäkonttorin paikoista on täynnä kaksi, mutta odotettavissa on loppujenkin paikkojen täyttyvän lähiviikkojen aikana. –Heinäkuu on hiljainen, mutta elokuu kun koittaa, niin kysyntää on. Meidän on tarkoitus laajentaa palveluitamme entistä kattavammin myös avopalveluihin, kuten perhetyöhön. Ensin täytyy kuitenkin katsoa, miten uusi yksikkö lähtee rullaamaan ja kuinka henkilökunnan resurssit riittävät, Kelhänkadun yksikön kasvatusjohtajana puolestaan toimiva Tonteri toteaa. Naisilla on pitkä kokemus lastensuojelutyöstä ja samanlainen työetiikka ja -arvomaailma. Nuorisokodin keskiössä on kiintymyssuhde ja aito välittäminen. Seinien sisäpuolella pelata minkään sortin valtapelejä, vaan työskentely perustuu hyvään suhteeseen ja tasa-arvoon. Sijoitettujen lasten perheiden kanssa halutaan tehdä yhteistyötä, sillä vanhemmat tuntevat omat lapsensa parhaiten. –Sijoituksen päämääränä on kuitenkin aina se, että lapsi voisi vielä muuttaa kotiinsa. Vanhemmat ovat lastensa asiantuntijoita. Me emme tunne meille muuttavaa nuorta alkuun lainkaan, joten yhteistyö perheiden kanssa on tärkeää, Heinänen summaa. Aikuistuvat nuoret tarvitsevat enenevissä määrin tukea Tonterin mukaan nuoret aikuiset tarvitsevat lisääntyvissä määrin tukea omillaan asumisessa. Sijoituksessa oleva nuori joutuu usein muuttamaan omilleen heti 18 vuotta täytettyään, vaikka ei olisi valmis vielä asumaan yksin. Nuorisokoti Metsäkonttorin siipiosaan aletaan syksyllä remontoida tukiasuntoja aikuistuvien asukkaiden tarpeita ajatellen. –Kuinka moni vanhempiensa kanssa asuva nuori muuttaa heti täysi-ikäistyttyään pois kotoa? Ani harva. Nuorisokodissa kasvaneet asukkaat ovat tottuneet siihen, että ympärillä on aina joku, ja yksinäisyys voi pelottaa, Tonteri kertoo. Siipiosaan remontoidaan kolme tilavaa asuntoa, kaksi keittiöllistä huonetta sekä kaksi tavallista huonetta. Remontti valmistunee ensi kevään aikana. Siipiosan remontti on hieman työläämpi, koska huoneistot vaativat muun muassa putkitöiden tekemistä. –Täysi-ikää lähestyvä nuori voi harjoitella itsenäistymistä pehmeästi tukiasunnossa. Me olemme kuitenkin heti tässä seinän takana, mutta asunnossa nuori elää kuitenkin itsenäisesti, Heinänen selventää. Yhtä syytä aikuistuvien nuorten tuen tarpeeseen ei naisten mukaan ole. Taustalla voi olla sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden rakennemuutokset sekä nykymaailman kova vaatimustaso. –Nuoret kokevat, että menestyäkseen pitäisi tehdä jotain erikoista. Toisaalta täytyisi kuitenkin olla moniosaaja, jotta pärjäisi. Sosiaalinen media ja sieltä kumpuavat mallit luovat nuorille epärealistisen kuvan maailmasta ja hirveät paineet, Kekoni pohtii. Keskiössä aito välittäminen Tonteri, Kekoni ja Heinänen viihtyvät mainiosti uudessa nuorisokodissa ja toivovat uusien asukkaidenkin tuntevan olonsa kotoisaksi. He haluavat, että nuorilla on hyvä ja turvallinen olla. –Tämä on meidän unelmamme. Pidämme nuoristamme huolta ja haluamme, että poismuuttaneillakin nuorilla on aina sellainen olo, että he voivat palata luoksemme takaisin, naiset hymyilevät ison harmaan sohvan syövereistä.