Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tuhannen muiston museo – 20-vuotiaan Lelumuseo Helminauhan kokoelma ei jätä kylmäksi

Lelumuseo Helminauhassa kävi lauantaina vilinä, eikä ihme, juhlihan Mäntässä toimintansa aloittanut museo jo 20 vuoden ikään ehtinyttä taivaltaan. Alhojärven entisen koulun tilat täyttyivät pitkin päivää ihastuneista huudahduksista. Museon valtavista kokoelmista lähes jokainen kävijä löysi jotain muistoja herättävää. Juuri tuollainen kauko-ohjattava minullakin oli! Tuon nuken olisin lapsena halunnut! Ja mihin katosi tuokin, joka oli joskus lempileluni. Valokuvia ja kauhea kammari Alhojärvellä aikanaan koulua käynyt Mikko Lahtinen asuu nyt jo muualla, mutta käy edelleen Jämsässä tuon tuosta. Vaikka museon ohi on tullut ajettua monet kerrat, hän tuli pysähtyneeksi paikalla nyt ensimmäistä kertaa. –On täällä kyllä paljon tavaraa, niiden kerääminen ja järjestäminen on varmasti ollut valtava työ. Minua kiinnostivat ainakin nuo löytämäni vanhat koululla otetut valokuvat, niissä oli paljon tuttuja ihmisiä ja minä itsekin, Lahtinen kertoi. Näyttely kiinnosti myös mukana ollutta perhettä, puolisoa Johanna Eloa että poikaa Aatu Eloa . –Vanhat esineet ylipäänsä kiinnostavat. Olen opetus- ja kasvatusalalla, joten lelut kiinnostavat vielä erikseen, Johanna Elo kertoi. Jämsäläiset Heidi , Roosa ja Pasi Kautto olivat piipahtaneet museossa kerran aiemminkin, mutta Roosan mummu Lea Hakanen oli paikalla nyt ensimmäistä kertaa. –Ensikertalaisen silmin tavaran paljous kiinnitti huomiota. Kuinkahan monelta vuosikymmeneltä täällä onkaan leluja? Oman ikäpolven leluja täällä ei ehkä niinkään ole, mutta kylläkin paljon sellaista, mitä omilla lapsilla oli, Hakanen sanoi. Roosan, kuten aika monen muunkin lapsen lempipaikka oli lopulta muuta kuin varsinainen näyttely. –Kauhukammari. Se on kyllä aika pelottava, arvioi Roosa. Satu Nieminen tutustui museoon yhdessä tyttäriensä Vilman ja Venlan sekä tyttöjen mummun kanssa. Heillekin käynti paikalla oli ensimmäinen. Kierros teki nelikkoon vaikutuksen. –Oli kyllä hauska kokemus ja paljon nähtävää. Paljon tuli muistoja mieleen esineistä, joiden olemassaolon oli unohtanut jo ajat sitten, Satu Nieminen pohti. Jämsäläisetkin löytäneet tiensä museoon Museon emäntä Taila Helin on mielissään. Jämsän vuosien ajan valtaosa Lelumuseon vieraista on ollut Ysitien ohikulkijoita, mutta tänä kesänä myös jämsäläiset ovat viimein löytäneet paikan. Paikallisia ryhmiä on tulossa vielä syksymmälläkin. Usein kävijät viipyvät helposti pari, kolmekin tuntia, niin paljon paikalla on katseltavaa. Helin ei enää osta museoon uusia leluja, mutta ottaa vastaan lahjoituksia, kun niitä tarjotaan. Sitä kautta museo sai keväällä esimerkiksi upean junaradan. Omaa lempilelua Helin ei osaa nimetä. –Ne ovat mieleisiä kaikki, eikä mistään hennoisi luopua.