Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Datsun-murheita, Pöljä ja Amazon – Autoklassikoiden ystävät kokoontuvat torstaisin yhteisen asian äärelle

Eletään torstai-iltaa. Kuorma-auto on syttynyt palamaan Ysitiellä Sirkan kiertoliittymän tuntumassa. Joukko miehiä seisoskelee huoltoaseman pihamaalla ja katselee sammutustöitä. Keskisuuri liikennevälinepalo ei kuitenkaan kauan kiinnosta. Paljon kiinnostavampaa on yrittää ratkoa yhdellä miehellä olevaa ongelmaa. –Se käynnistyy, mutta ei toimi, kun kierrokset nousevat yli 3 000:n. Ja uutta osaa on laitettu paljon, manailee jämsänkoskelainen J-P Siekkinen Datsun 100A:nsa tilannetta. Niinpä mies on tullut paikalle tällä kertaa Pertti Selinin repsikkana vuoden 1969 Toyota Corollan kyydissä. Ja nyt paikalle kurvaa Vesa Pohjalainen vuoden 1964 Volvo Amazonilla. Hän ajaa auton parkkiin letkan keulille. Letkan, jossa on Corollan lisäksi jo muun muassa Tauno Salon vuoden 1968 Volkswagen 1600 L ja Veli Lahtisen Sunbeam. Kaikkiaan letkassa on 13 takavuosikymmeniltä tuttua autoa. Mikähän aikahyppy tässä on meneillään? Tilanteeseen ei liity mitään mystiikkaa. On alkamassa paikallisten ajoneuvonostalgikkojen torstaiajelu. Ryhmä samanhenkisiä autojen ystäviä kokoontuu kesäkuukausina torstaisin kello 18 Jämsän Äijän aukiolta ja ajaa kulkueena milloin minnekin. Ralliviikolla ryhmä ei kokoonnu. –Kohde päätetään alkuviikon aikana. Ajetaan jonnekin, missä on kahvia ja jokin mielenkiintoinen tutustumiskohde, taustoittaa Pohjalainen, yksi ryhmän puuhahenkilöistä. Tällä kerralla kohteena on pitkän linjan autokauppiaan Teuvo Humbergin tilukset Kuorevedellä Rappeentiellä. Illan kohteen on valinnut Kari Bruun . Ajoneuvonostalgikot kokoontuvat yhteen nyt toista kesää. –Reissut ovat olleet hienoja, tämä on hyvähenkistä porukkaa. Kokoontumisissa ei mittailla ajoneuvojen paremmuutta, tai kinata sitä, mikä merkki on ykkönen. Tutustumme mielenkiintoisiin kohteisiin, opimme aina jotain uuttakin ja vietämme kiireetöntä aikaa yhdessä, Pohjalainen kuvailee. Mukaan voi tulla kuka tahansa, kunhan ei ilmesty paikalle ihan tuoreella autolla. –Raja menee kyllä jossain 1990-luvun alussa. Käsijarru on siellä vasemmalla puolella Ja sitten onkin aika lähteä matkaan. Jutun kirjoittaja saa kunnian ajaa letkan keulilla Pohjalaisen Amazonilla. Yleisen turvallisuuden takaamiseksi Pohjalainen istuu repsikkana. –Vedä siitä ljus-vivusta valot päälle. Sitten vaan kytkin pohjaan, ykkönen silmään ja kierroksia, Pohjalainen opastaa märkäkorvaa. Amazon nytkähtää ja sammuu. –Se on se käsijarru siellä penkin vasemmalla puolella, Pohjalainen tuumaa rauhallisena. Ja lopulta päästään liikkeelle. Amazon kulkee Hallinmäentiellä todella hienosti. Niin sanotusta nykyautosta ei kaipaa oikeastaan muuta kuin jarrutehostinta, ohjaustehostinta ja ilmastointia. Alan ymmärtää hyvin auton aiempaa omistajaa, helsinkiläistä eläkeläisrouvaa. –Hän tuumasi lopulta, ettei enää oikein viitsi ajaa tällä Helsingin keskustassa, Pohjalainen naurahtaa. Pohjalainen osti auton ja kunnosti sen. Töitä oli esimerkiksi jarrujen kanssa paljon, mutta lopputulos on hieno ylivaihteineen kaikkineen. Mutta hienoja ovat muutkin autot. Taustapeilistä näkyy hyvin mielenkiintoinen letka, joka varmasti herättää huomiota muullakin kuin sillä, että se pysähtyy Rappeentiellä kuin seinään. –Se taisi mennä nyt neloselle, Pohjalainen tuumaa rauhallisesti, kun Amazon sammuu ylämäen juurella. Tarkoitus oli vaihtaa kakkoselle. Siinähän olisi ollut nolon ketjukolarin paikka, mutta herrasmiehet pitivät koko ajon ajan turvavälit kunnossa. Olkoon tämä opiksi turvavälien merkityksestä. Väärä virranjakajan kansi? Lopulta kulkue saavuttaa määränpäänsä, Humbergin pihapiirin. Autot pysäköidään, tavaratiloista kaivetaan esiin eväät ja retkituolit. Ensin tutustutaan Humbergin tiluksiin, sitten siirrytään läheisen lammen rannalle istuskelemaan, juomaan Bruunin keittämää nokipannukahvia ja paistamaan makkaraa. Ja rupattelemaan. Datsun 100A:n murheiden kanssa painiskeleva J-P Siekkinen kokee ahaa-elämyksen. Hänelle kerrotaan, että kyseiseen autoon on olemassa kaksi erilaista virranjakajan kantta. Kumpikin näyttää äkkiseltään oikealta, mutta vain toinen on täysin oikea. Ehkäpä Siekkisen murheet helpottuvat, kun hän vaihtaa autoonsa oikean virranjakajan kannen? Tätä ryhmää ei yhdistä mikään yhden ja tietyn automerkin fanittaminen. Rivissä seisovat vierekkäin sulassa sovussa niin Fiat 133 kuin rallitähti Michele Moutonin mukaan nimetyn erikoismallisarjan Audi Quattro. Arjen autoklassikoista on hyvä esimerkki jämsänkoskelaisen Pertti Selinin vuoden 1969 Toyota Corolla KE-10. Se oli Corollan suursuosion esitaistelijoita. –Tämähän ei ollut vielä suosittu malli, KE-20 -malli alkoi olla jo suositumpi. Japanilaisia autoja vierastettiin aluksi. Selin osti Corollan vuonna 2008 auton ensimmäiseltä omistajalta. –Auto oli seissyt 15 vuotta tallissa. Matkamittarissa on 68 000 kilometrin lukema. Se voi pitää paikkansa, kun katselee mukana tulleita huolto- ja katsastuskuitteja. Mikä ihmeen Pöljä? Harvinaisin auto taitaa tällä kertaa olla Alpo Sarajärven vuoden 1959 Vedette, jota muut nostalgikot nimittävät Pöljäksi. –Mallinimi on ranskalaisittain Beaulieu, kaunotar, mutta suomeksi se on Pöljä, Sarajärvi kertoo. Tämän mallin historia on mielenkiintoinen. Alkujaan se suunniteltiin Amerikassa, mutta auto miellettiin liian pienikokoiseksi Amerikan markkinoille. –Suunnitelmat myytiin Ranskaan Simcalle. Ensimmäiset autot olivat vielä Vedette-merkkisiä, sitten niistä tuli Simcoja. Monta autoa, hieno kohde ja upea keli Bruunin kahvipannu alkaa olla tyhjä, ja aikaakin on jo vierähtänyt rapiat pari tuntia. Nostalgikot pakkaavat retkituolit ja eväslaukut takaisin autoihinsa. Autot käynnistellään, ja kotimatka voi alkaa. Kaikki autokunnat pääsevät matkaan ilman kommelluksia. –Tämä oli kyllä hieno ilta, noin monta autoa, hieno kohde ja upea keli, Pohjalainen kiteyttää ja opastaa työntämään ryypyn pois päältä. Ja se käsijarru oli edelleen siellä vasemmalla puolella. Amazon kehrää kauniisti. Ja on ihan ehjä vielä reissun jälkeenkin. Kyllähän tällaiseen harrastukseen voisi hurahtaa. Mikäpä se on ajellessa kauniissa kesäsäässä klassikkoautolla. EDIT 24.7.: Ryhmäläiset päättivät vaihtaa lähtöpaikkaansa. Ajelulle lähdetään torstaisin kello 18 Jämsän Äijän aukiolta, ralliviikolla ei kokoontumista järjestetä.