Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mitkä ovat nestehukan ensioireet? Voiko vettä juoda liikaa helteellä? Kokosimme 10 väitettä ja vastausta, jotka liittyvät elimistön kuivumistilaan

Kesällä moni suomalainen ei juo vettä tarpeeksi. Nestehukka voi iskeä salakavalasti ja yllättäen, jos elimistön kuivumista ei huomata ajoissa. Mutta mitä kehossa tapahtuu nestehukan aikana? –Hikoilu on kehon oma tapa viilentää kuumentunutta elimistöä. Jos ihminen saa nestettä liian vähän, elimistön lämmönsäätelyjärjestelmä ei toimi kunnolla. Tämän jälkeen potilas saattaa potea päänsärkyä, huimausta, lihaskramppeja ja alaraajojen turvotusta, tutkimusprofessori Hannu Kiviranta sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitokselta. Kokosimme kymmenen nestehukkaan liittyvää väittämää ja kysymystä. 1. Riittää, että juo, kun janottaa. Oikein ja väärin: Etenkään kesähelteillä ei kannata odottaa, että tulee jano varsinkin fyysistä työtä tehdessä. Janon tunne on vasta toinen merkki alkaneesta nestehukasta. Muistisairaat vanhukset ja pienet lapset ovat erityisiä riskiryhmiä, jotka eivät välttämättä osaa tai kykene ilmaisemaan janon tunnetta. 2. Mitkä ovat nestehukan ensioireet? Ensimmäiseksi elimistön kuivumisen huomaa siitä, että tarve virtsaamiseen vähenee. Samalla virtsa muuttuu tummaksi ja alkaa haista voimakkaasti. Nestehukan ensioireet ovat hiljalleen voimistuva päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja krampit. Myös alaraajat saattavat turvota. Joillekin voi tulla ihottumaa punaisten näppylöiden muodossa. 3. Jos urheilee tai tekee ruumiillista työtä helteessä, vettä kannattaa siemailla parin tunnin välein. Väärin: Aikakauskirja Duodecimin mukaan nestettä kannatta nauttia kovan fyysisen rasituksen yhteydessä ainakin puoli litraa tunnissa. Nestehukkaa kannattaa korjata vielä jälkeenpäinkin. Muulloin riittää, että juo aterioiden yhteydessä yhden tai kaksi lasillista normaalia enemmän ja aterioiden välissä lasin tai kaksi. Raskasta fyysistä kuntoilua kannattaa helteisellä säällä välttää. 4. Vettä ei voi juoda liikaa. Väärin: Juomista kannattaa vähentää viimeistään silloin, kun virtsamäärät palautuvat normaaleiksi ja virtsan väri alkaa muistuttaa vettä. Pienien nestemäärien nauttiminen säännöllisesti on paras keino torjua nestehukkaa. 5. Olut ei ole paras vaihtoehto nestehukan parantamiseen. Oikein: Alkoholia sisältävät juomat eivät ole parhaita janojuomia kuumalla säällä. Olut lisää virtsaneritystä, ja sen juominen vain pahentaa nestehukkaa. Alkoholin kanssa myös veden juominen saattaa unohtua helpommin. 6. Jos nestehukkaan liittyviä oireita on, voi seurata tilannetta pari päivää itsehoidon kera. Oikein ja väärin: Jokainen reagoi nestehukkaan omalla tavallaan, mutta pahojen oireiden pitkittyessä tai voimistuessa kannattaa lähteä terveyskeskukseen tai lääkäriasemalle Tarvittaessa voi soittaa myös terveysneuvontaan. 7. Kuivumistilan aikana kannattaa syödä keittoja ja suolaisia ruokia. Oikein: Nestehukan aikana elimistö suolatasapaino on sekaisin. Tilanteen normalisoimiseksi keitot ja muut suolaiset ruuat ovat oiva apu. Kun ihmisen elektrolyyttitasapaino ei ole kunnossa, munuaisten toiminta voi häiriintyä ja kehon solujen energian tuotanto heikkenee. 8. Vain vesi kelpaa nestehukan ehkäisemiseen ja sen hoitoon. Väärin: Veden lisäksi voi juoda myös erilaisia vähäsokerisia mehuja. Alkoholia kannattaa välttää. Vesi on hyvä janojuoma siksi, että siinä ei ole ylimääräistä sokeria. 9. Elimistön kuivumisesta johtuvaa väsymystä voi hillitä juomalla kahvia ja muita kofeiinipitoisia juomia. Väärin: Kahvin ja muiden kofeiinia sisältävien juomien käytössä kannattaa olla varovainen. Kahvi kuivattaa, eikä nesteytä. 10. Olen perusterve ja fyysisesti hyvässä kunnossa. En siis sairastu helposti nestehukkaan. Oikein: Jos terve ihminen muistaa pitää huolta nestetasapainostaan juomalla säännöllisin väliajoin, nestehukka pysyy poissa. Nestehukan riskiryhmään kuuluvat muistisairaat vanhukset, pienet lapset sekä sydän- ja verisuonitaudeista kärsivät. Kehon lämpötilan noustessa elimistön verenkierto tehostuu, jonka seurauksena myös sydän joutuu työskentelemään kovemmin. Diabetesta sairastavat ja sydänviasta kärsivien täytyy erityisesti kiinnittää huomiota riittävään vedenjuontiin. Juttua varten on haastateltu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Hannu Kivirantaa.