Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Jyvät lensivät Afrikkaan asti – Ritva Olkkola-Pääkkönen vietti Etiopiassa kaikkiaan yli 20 vuotta

Tarina alkaa Mooseksesta - Reino Mooses Okkolasta . Hän oli jämsäläisen sukutilan poika, joka opiskeli 1930-luvulla opettajaksi. Mooses oli uskovainen mies, joka tunsi vetoa lähetystyöhön. Maatila, perhe ja opettajan virka pitivät hänet kuitenkin synnyinmaan kamaralla. Sen sijaan hänen tyttärensä Ritva lähti "pakanoiden" pariin, kuten lähetystyöstä vielä 1960-luvulla tavattiin puhua. –Jämsässä oli 1950-luvulla voimakas kristillisen herätyksen aika. Silloin minäkin tulin uskoon 16-vuotiaana, kertoo Ritva Olkkola-Pääkkönen . Kurssitilat vanhasta sairaalasta markalla Lukion jälkeen Ritva lähti Helsinkiin opiskelemaan teologiaa. Isä Mooses piti Jämsässä evankeliointitilaisuuksia ja halusi kaikin tavoin edesauttaa lähetystyötä. Ritva valmistui yliopistosta ja matkasi vähäksi aikaa Englantiin lähetyskursseille. Tuossa vaiheessa paljon muitakin nuoria teologian maistereita oli valmiina lähtemään lähetyskentille. Mutta tarvittiin kurssitilat, jossa lähettejä voitaisiin kotimaassa valmentaa käytännön työhön. Niin tarttui Jämsässä Reino Mooses toimeen. –Isäni sai vuokrattua tyhjäksi jääneen Jämsän vanhan sairaalan yhden markan vuosivuokralla, muistaa Ritva. Syksyllä 1967 päästiin aloittamaan. Ritva oli tullut Englannista Jämsään. Hän laittoi paikkoja kuntoon ja hääri koululla jokapaikanhöylänä ensimmäisen vuosikurssin ajan. Emäntinä koululla toimivat Helena Niemi , Anja Salminen ja Martta Tolonen . Sirkka Lehtikin työskenteli keittiössä. Pitkäaikaiseksi ei koulun historia kuitenkaan Jämsässä ehtinyt. Koulu muutti jo seuraavana vuonna lähemmäs pääkaupunkiseutua Ryttylään. Lähetysjärjestö Kylväjän jyvät oli kuitenkin laitettu itämään Jämsässä. Kylvövakkaa oli kantanut uutterasti nimenomaan Reino Mooses. Isä toivoi tytärtään kotiin Ritvakin pakkasi tavaransa. Hän lähti Etiopiaan, jossa vietti kaikkiaan yli 20 vuotta. –Vaikka isäni oli lähetyshenkinen, hän vastusti kuitenkin lähtöäni. Isäni oli huolissaan, koska Etiopia oli levoton maa. Erään kerran Reino Mooses kirjoitti tyttärelleen Etiopiaan, että hän on vakavasti sairas, niin että tule kotiin. Ritva huolestui kovin ja tuli, mutta löysikin isänsä peltotöistä. Etiopia on ollut kautta historiansa levoton paikka. Historiaan mahtuu sotilasvallankaappauksia, heimoriitoja ja uskonnonvapauden rajoituksia. –Suomalaiset lähetit tekivät yhteistyötä paikallisen Mekane Yesus -kirkon kanssa. Se sai aina toimia, ja kirkko kasvoi kasvamistaan, kertoo Ritva. Tänä päivänä Mekane Yesus -kirkko on maailman suurin evankelisluterilainen kirkko, johon on liittynyt paljon nuorisoa. Työkautensa jälkeen Ritva palasi lopulta Suomeen, avioitui ja jäi asumaan pääkaupunkiseudulle, mutta Lähetysjärjestö Kylväjän yhteys Jämsään on jatkunut erityisellä tavalla. Historia kansien väliin Jämsäläinen pappispariskunta Liisi ja Harri Niemelä ovat olleet niin ikään Etiopiassa lähetteinä. Viime keväänä Liisi Niemelä toimitti Kylväjän 50-vuotishistoriikin. Kirjan nimi on Satakertainen sato - Lähetyselämää Etiopiassa 50 vuotta . Historiikkia varten hän kävi kirjan ohjausryhmän kanssa läpi tuhansia sivuja lähettien kirjeitä ja matkakertomuksia. Kaikkiaan Kylväjä on lähettänyt Etiopiaan 50 työntekijää. Lähetystyön ohella he ovat tehneet sosiaalista avustustyötä. –Kirjaa kirjoittaessa olen miettinyt, miksi kirkko siellä kasvoi niin voimakkaasti ja mitä me voimme tätä kautta oppia lähetystyöstä, pohtii Liisi Niemelä. Reino Mooses Olkkola jatkoi Jämsässä opettajana vuoteen 1970. Moni tuon ajan koululainen muistaa hänet Vitikkalan koulun persoonallisena opettajana, joka usutti nuorisoa myös musiikin pariin. Opettajan työnsä ohessa Olkkola perusti orpo- ja koulukotisäätiö Aamunkoiton, joka ensi alkuun avusti sotaorvoiksi jääneitä lapsia. –Isän haave oli, että orvoille olisi perustettu Jämsään kristillinen koulu, jossa toimisivat lukio ja ammattikoulu yhdessä. Tonttikin oli sitä varten valmiina, kertoo Ritva Olkkola-Pääkkönen. Reino Mooseksen kouluhaave ei koskaan toteutunut. Sen sijaan hän lähti vähäksi aikaa eläkkeelle jäätyään Etiopiaan tutustumaan lähetystyöhön paikan päällä. Olkkola kuoli vuonna 1985.