Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kopoti, kopoti, kopoti koi – Kepparileirillä liikutaan ja nautitaan kesästä

Keppihevosleirillä annettiin poneille kyytiä. Hepan voi askarrella vaikka vanhasta villasukasta. Kaisa Kallio , 11, omistaa 18 keppihevosta. Jokaisella hevosella on rotu, nimi sekä räätälöity ruokavalio. Rouheampi sahanpuru on leikisti kauraa ja hienompi puru on valkosipulia. Kallioiden kotipihan autokatos Alhojärvellä on hevostalli. Vanhoista kuormalavoista on tehty pilttuut ja muuta rekvisiittaa. Tämän viikon alussa Kaisa järjesti kavereidensa Jade ja Sade Lahtomäen kanssa kepparileirin. Kylän ilmoitustaululle he laittoivat ilmoituksen leiristä. Mukaan ilmoittautui viisi osallistujaa. Jokaiselle kolmelle leiripäivälle tytöt laativat tarkan ohjelman, johon sisältyi teoriaa, käytäntöä, ruokatunti sekä vapaata toimintaa. Leiri päättyi kilparataan esteineen. Kaiken tytöt suunnittelivat ja rakensivat omatoimisesti. Muonituksessa tosin tarvittiin hieman äidin apua, mutta menunkin tytöt laativat itse. –Keppariharrastuksessa pääsee itsekin liikkumaan ja hyppimään. Se on kivaa, kertoivat tytöt. Askartelutaidot kehittyvät myös Keppihevostelu on levinnyt viime vuosina vauhdikkaasti. Moni harrastaja myös valmistaa hevoset itse, joten samalla askartelutaidotkin kehittyvät. Taidokkaat näpit saavuttavat lopputuloksena oikeiden hevosten piirteitä. –Mutta alkuun pääsee vaikka vanhalla villasukalla, josta voi tehdä hevosen pään, kertoo Kaisa Kallio. Tähänkin harrastukseen saa upotettua rahaa, mutta ei välttämättä. Hevosten valmistukseen käy hyvin kierrätysmateriaali. Sopivia kankaita voi löytyä kirpputorilta tai mummon tilkkuvakasta. Hihnoja voi punoa matonkuteista. Leiriläisten mielestä keppihevonen on hyvä vaihtoehto vaikkapa allergiselle, joka ei voi lähteä oikealle tallille. –Ja onhan tämä paljon halvempaa kuin oikea hevosharrastus, toteavat tytöt. Alinalla on kuusi kepparia Alina Lahtinen , 9, on niin ikään innokas kepparityttö. Hän oli leirillä jo toista kesää, sillä myös vuosi sitten Kallioiden pihalla pidettiin samanlainen leiri. Alina omistaa kuusi hevosta. Hän ratsastaa niillä joka päivä useita tunteja. –Meidän entinen leikkimökki on muutettu hevostalliksi, hän kertoo. Kesä on kenties parasta keppihevosaikaa, mutta eipä harrastus talvellakaan hyydy. Lumihanki tuo menoon omat vivahteensa. Tällä leirillä puhelimet saivat olla omissa oloissaan, sillä kukaan ei ennättänyt räpläämään kännyköitä. Pääosassa oli liikunnan riemu ja mielikuvituksen laukka. Järjestäjätytöt oppivat samalla organisointia ja projektityöskentelyä, jotka ovat tuiki tärkeitä taitoja vaikkapa tulevaa työelämää varten. Leirikustannuksiin Kaisa, Jade ja Sade saivat pienen avustuksen Alhojärven kyläyhdistykseltä ja urheiluseura Alhon Akilta.