Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Perinneperjantain iltalypsy – Pihlaiston vanha kaava vetää yhä enemmän väkeä

Jokavuotinen Pihlaiston perinneperjantai näytti taas kerran, kuinka homma toimii, kun kaikki on kohdallaan. Vaikka suurin piirtein samoilla eväillä alusta asti järjestetyt juhlat voisivat hyvin alkaa jossain vaiheessa maistumaan puisevilta, ei ainakaan Pihlaistossa ole näin käynyt. Väkeä näyttää vuosi toisensa jälkeen riittävän. Väkimäärä ei ainakaan viime vuosina ole millään tavalla vähentynyt, pikemminkin kasvanut. Pihlaiston kyläpäällikkö Pekka Liukko iloitsee väenpaljoudesta, joka on saapunut paikalle heti illan avajaisiksi. Lisää väkeä saapuu paikalle koko ajan ja erilaisten myyntipisteiden eteen alkaa jo syntyä jonoja. –Olemme tietoisesti säilyttäneet vanhan kaavan. Siihen kuuluu erilaisia kenttäpelejä, laadukasta maittavaa purtavaa ja lähialueen tuotteita, kuten leivonnaisia ja ternimaitoa. Konseptiin ei kuulu esimerkiksi kaljatarjoilu eivätkä rihkamakojut, selvittää Liukko. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Taustalla soittavat tämän kesän musiikkivieraat eli Seppo Suikkanen ja Vesa Penttilä . Viulusta ja haitarista koostuva duo on soittanut perinneperjantaissa aiemminkin, ja tällä kertaa heidät kutsuttiin paikalle yleisön pyynnöstä. Ei mikään ihme, sillä harvoilla kesäjuhlilla on saanut kuunnella yhtä laadukkaasti soitettua monipuolista musiikkia. Perjantain perinnenäytöksessä päästiin tällä kertaa iltalypsylle sanan alkuperäisessä merkityksessä. Nykyään tätä sanaa kuulee käytettävän enemmän politiikassa, ja onpa taannoin saatu katsella samannimistä TV-sarjaakin. Nyt päästiin kuitenkin seuraamaan aivan aitoa suomenkarjaan kuuluvan Kyytön käsin lypsyä. Kylätalon, eli entisen Pihlaiston koulun takapihalla olevaan näytöspaikkaan tuli tapahtumaa seuraamaan niin paljon väkeä, että aivan takimmaiset eivät varmasti enää nähneet juuri mitään. Paikalla oli todella paljon myös nuorempaa väkeä ja lapsia, jotka eivät varmasti olleet koskaan nähneet lehmää lypsettävän käsin. Jo vuosikymmeniä koneet ovat hoitaneet lypsämisen, ja pitkään aikaan siihen ei ole tarvittu ihmisiä lainkaan. Homman ovat hoitaneet robotit, joiden luokse lehmät saavat mennä koska tahansa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Käsin lypsyä oli esittelemässä Längelmäellä yhdessä miehensä kanssa pientä karjatilaa pitävä Anu Andersson . Hän kertoi oppineensa lypsämään käsin äitinsä tilalla jo 9-vuotiaana. Järvensivun tilaa pitävä pariskunta kasvattaa lähinnä suomenkarjaa. Tila kuuluu niin sanottuihin avoimiin tiloihin, joihin on mahdollista päästä tutustumaan. Tämä vaatii toki ennakkoilmoittautumisen. Lypsäminen jäi pitkäksi aikaa kun työksi valikoitui muunlainen tekeminen. Kohtalo oli kuitenkin päättänyt, että tytöstä tulee lopulta maatilan emäntä. Niinpä Anu Andersson oli nyt ensimmäistä kertaa elämässään antamassa julkista lypsynäytöstä kodin ulkopuolella. Kysyntää luultavasti löytyisi, jos niitä haluaisi antaa useamminkin. Mukana lypsyhommissa oli koko perhe ja kaikki asianmukaisesti vanhoihin perinneasuihin pukeutuneena. Yksi perinneperjantaihin olennaisesti kuuluva asia ovat vanhat autot ja moottoripyörät. Niitä näyttää tulevan paikalle joka vuosi aina vaan enemmän. Tällä kertaa kylätalon edessä olevalle sänkipellolle oli pysäköity kymmeniä toinen toistaan upeampia vanhoja ajoneuvoja. Ilmeisesti helle oli houkuttanut paikalle erityisen paljon avoautoja. Niin hienoja vanhoja avomallisia amerikanrautoja pääsee todella harvoin ihailemaan, mutta Pihlaistossa kaikki on näköjään mahdollista. "Joka vuosi järjestetään jokin uusi perinnenäytös. Muuten jatketaan vanhaan malliin. Tänne ei ole koskaan ollut, eikä koskaan tule kaljanmyyntiä eikä rihkamakauppiaita.”