Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Lähteekö lapsi koulutielle? Vanhempi, näin tuet lastasi uudessa elämäntilanteessa

Elämänmuutos itsenäiseksi koululaiseksi on suuri niin lapselle kuin vanhemmallekin. Jämsässä koulutien aloittaa keskiviikkona lähes 200 uutta ekaluokkalaista. Mehiläisen psykologi Martina Salvén vastaa vanhempia tyypillisesti askarruttaviin kysymyksiin koulun aloitukseen liittyen. 1. Miten vanhempi voi valmistaa lasta tulevaan koulun aloitukseen? Koulun aloittaminen voi olla lapselle yksi elämän ensimmäisiä isoja itsenäistymisaskeleita kodin ulkopuolelle. Muutos voi myös jännittää varsinkin silloin, jos perheessä ei ole muita kouluikäisiä sisaruksia. Lasta voi valmistaa muutokseen käymällä tutustumassa kouluun, kulkemalla koulumatkan yhdessä ja keskustelemalla siitä, miten koulussa toimitaan: mitä välitunnilla tehdään ja mitä käy, jos läksyt unohtuvat. Vanhempainilloissa käyminen kannattaa, sillä kun tietää koulun käytännöt ja säännöt, on helppo auttaa myös lasta ymmärtämään niitä. 2. Miten varmistaa, että pieni koululainen jaksaa fyysisesti koulun aloittamiseen liittyvän muutosvaiheen? Suuret muutokset yleensä väsyttävät lasta. Varmista, että lapsi saa tarpeeksi unta ja syö ennen koulupäivää monipuolisen aamupalan. Tuore koululainen tarvitsee myös edelleen paljon liikkumis- ja leikkiaikaa. Tartuntataudit jylläävät kouluissa syksyn tullen, joten käsihygieniasta on hyvä muistuttaa lasta. Jos lapsi sairastuu, on lepo koulutyöstä tarpeen taudinkuvan mukaisesti. 3. Milloin lapsen voi antaa kulkea koulumatkat yksin tai viettää iltapäivän itsekseen kotona? Tärkeintä on mennä lapsen tahdissa. Harkitseva lapsi saattaa kulkea koulumatkan tunnollisesti ja varovasti, mutta ahdistua yksinolosta. Rohkea rämäpää taas voi haluta itsenäistyä jo ennen kuin hänellä on siihen valmiuksia. Virallisten suositusten mukaan alle 12-vuotiaan ei pitäisi viettää pitkä aikoja yksin. Kerhot, harrastukset sekä turvaverkkojen ja tuttavaperheiden apu kannattaa hyödyntää. Jos koulumatkalla ei ole vaaranpaikkoja, lasta voi totuttaa itsenäisiin kulkemiseen niin, että vanhempi kävelee parinsadan metrin päässä perässä tai odottaa koulun pihalla. Kouluun voi myös kulkea yhdessä sisarusten tai luokkakavereiden kanssa. 4. Miten innostaa lasta opiskelemaan ja tekemään läksyt? Lapsi innostuu oppimisesta esimerkin ja palautteen kautta. Jos vanhempi on kiinnostunut siitä, mitä lapsi harjoittelee tai kertoo koulussa oppineensa, alkaa lapsikin pitää opiskelua kiinnostavana asiana. Mitä yksityiskohtaisempaa palautetta vanhemmalta saa, sen parempi, sillä täsmäpalaute auttaa lasta hahmottamaan omaa osaamistaan ja rakentaa itsetuntoa. 5. Miten lasta voi kannustaa kaverisuhteiden luomisessa? Se, miten lapsi ryhmäytyy, riippuu sekä aikaisemmista kokemuksista että temperamentista. Osa on harjoitellut kaveritaitoja jo ennen koulun alkua esimerkiksi sisarusten kanssa, toiset ovat luonnostaan seurallisempia kuin toiset. Kaveritaitoja voi onneksi opetella. Vanhempi voi esimerkiksi lempeästi neuvoa, kuinka pyytää kaveria leikkeihin tai ottaa toista huomioon. 6. Mitä jos lapsi jää yksin, tulee kiusatuksi tai kiusaa? Sekä kiusaaminen että kiusatuksi tuleminen saattavat johtaa sosiaalisiin vaikeuksiin myöhemmin elämässä. Siksi kaikkiin kiusaamistapauksiin pitää puuttua heti puhumalla suoraan opettajalle. Lapsi haluaa olla vanhempiensa silmissä pärjäävä eikä välttämättä kerro yksinäisyyden tunteista tai kiusaamisesta. Jos koulupäivästä jutellaan säännöllisesti vaikkapa perheen ruokailuhetken yhteydessä, on huolet helpompi havaita. Jos lapsi kiusaa, hänellä on itsellään usein paha olla. Suuttumisen sijaan kannattakin pysähtyä kuuntelemaan ja etsiä yhdessä pahan olon syy. Kun aikuinen ottaa asian tosissaan, saa lapsi kokemuksen, että hänestä välitetään.