Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tuuletusta täysin helmoin

Sunnuntaina vietettiin eri puolilla maata kansallispukujen tuuletustapahtumia. Jämsässä kansallispukuiset oli kutsuttu kansanlaulumessuun Jämsän kirkkoon ja sen jälkeen kirkkokahveille kirkon pihalle. Tilaisuuden puuhasi seurakunnan kanssa Jämsän kotiseutuyhdistys. Kauniit, värikkäät ja juhlavat puvut täyttivät kirkonpenkit kiitettävästi. Kymmeniä erilaisia pukuja tai niiden osia oli nähtävillä. Kaikkiaan suomalaisia kansallispukuja on olemassa yli 400. Kansallispuku on arvovaate ja jokaisella puvulla on oma tarinansa. Kristiina Leppäsellä oli sunnuntaina yllään Pirkanmaan puku, jonka hän on saanut lahjaksi valmistuessaan opettajaksi vuonna 1981. – Olen käyttänyt pukuani koulun kevät- ja itsenäisyyspäiväjuhlissa sekä monissa perhejuhlissa. Sissin päässä tykki Merja Hakanen on saanut pukunsa äidiltään Irja Heinäkengältä . Irjahan on järjestyksessä ensimmäinen Jämsän Ämmä. – Tämä on toinen kerta, kun pidän Jämsän pukua ylläni. Ensimmäinen kerta oli tyttären häissä, sanoo Merja. Leena Ylä-Mellan yllä oli Keski-Suomen tarkistettu puku. Samasta puvusta voi olla useampi, hieman erilainen, versio. Keski-Suomen puku on juuri sellainen, josta on olemassa tarkistettu ja tarkistamaton pukumalli. – Minulla tämä pukuni on nyt kolmatta kertaa ylläni, kertoo Leena. Tiina Mäellä oli yllään Jämsän puvun hame. Muut osat pukuun ovat hänellä vielä haussa. Mutta osittainkin voi pukua käyttää, se on yksi tuuletuspäivien idea. Sissi Juhola-Arjangolla oli puolestaan pelkkä Jämsän puvun tykkimyssy ja muuten perusvaatteet. Hellevin käsistä 20 pukua Melkein kaikki kansallispuvun tuulettajat olivat tällä kertaa naisia. Vain jokunen miestuulettaja joukosta löytyi. Markku Malinen pukeutui Valkealan miehen liiviin, jonka hänelle valmisti puoliso Hellevi Malinen . – Olen tehnyt kaikkiaan yli 20 kansallis- ja muinaispukua, kertoo Hellevi, joka itse käyttää Tuuterin pukua. Christa Matveinen pukeutui feresiin. Se on karjalaisen naisen kansanpuku, jonka Christa on saanut lahjaksi ilomantsilaiselta anopiltaan. – Feresi on vilpoinen vaate, joka myötäilee vartaloa. Tämä on myös helppo pestävä, koska tämä on puuvillaa. On Christalla kansallispukukin. Härmän pukua hän käyttää juhlapukuna. – Puvun sain äidiltäni aikoinaan, kun lähdin Kaliforniaan vaihto-oppilaaksi. Siellä edustin sillä Suomea, hymyilee Christa. Opetusta puvun tekoon Kansallispukujen ympärillä on meneillään säpinää. Esimerkiksi Facebookin kansallispukuryhmässä on noin 4000 jäsentä. Sosiaalisessa mediassa kansallispuvun ystävät vaihtavat pukuvinkkejä ja valokuvia sekä kutsuvat toisiaan pukujen tuuletustapahtumiin. Jämsän työväenopistossa alkaa tänä syksynä kansallispukukurssi, jota ohjaa Anitta Hakola. Syyskuun 12. päivä on Paunun koululla Taina Kankaan yleisöluento Tykkimyssyistä silkkihuiveihin eli kansallispukuja kaikilla mausteilla.